Jokaisella tulee olla mahdollisuus päivittää ja uudistaa osaamistaan

Työn ja osaamisen kohtalonyhteys ei ole mikään uusi asia. Meillä on paljon aloja ja ammatteja, jotka mullistuvat vihreän siirtymän ja digitalisoitumisen myötä. Tuotanto ja tuotteet muuttuvat, liiketoimintalogiikka muuttuu ja osaaminen vaatii päivittämistä oli koulutustausta sitten ammatti- tai korkeakoulusta. Tätä tarkoitetaan jatkuvalla oppimisella – osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä muuttuvassa maailmassa.

Ilma on sakeana vahvoja muutostrendejä. Digivihreä siirtymä, uudet teknologiat, globalisaatio, ja väestön ikääntyminen ovat tällaisia. Näistä seuraa ammattirakenteen muutokset, työn tekemisen muodot muuttuvat, samoin kuin työelämä muuttuu. Tämän lisäksi todellisuutta ovat myös pitkittynyt koronapandemia ja nyt Ukrainan sota, joka taas on muuttanut erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöämme nopeasti ja odottamatta. Käynnissä olevalla Ukrainan sodalla tulee olemaan myös taloudellisia vaikutuksia, jotka heijastuvat lähes kaikille elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sektoreille.

Sanna Marinin hallituksen keskeisiä tavoitteita on lisätä osaavan työvoiman saatavuutta ja parantaa kohtaantoa koulutuksen ja erityisesti jatkuvan oppimisen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin työikäisen väestön koulutusmahdollisuuksien kehittämistä siten, että jatkuva oppiminen on mahdollista eri elämäntilanteissa ja työuran eri vaiheissa. Valitettavasti tuorein Työolobarometri kertoo, että näin ei ole. Osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät koulutuksen ja työtehtävien myötä.

Tieto ei valitettavasti ole uusi ja siksi jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi käynnistettiin parlamentaarinen työskentely syksyllä 2019, ja raportti linjauksineen julkistettiin loppuvuodesta 2020. Tavoitteena on, että osaamisen tasa-arvo lisääntyy, osaamistaso nousee ja työllisyys vahvistuu. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hankkia itselleen työelämän edellyttämät tiedot ja taidot sekä mahdollisuus laajentaa elämän sisältöä yleensä.

Pandemia-aikana on nähtävissä, että palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on vähentynyt. Trendi on jo pitkään ollut laskeva ja tässä olisi nyt myös työnantajilla peiliin katsomisen paikka. Työntekijöiden osaamiseen panostaminen pitkäjänteisesti, ennakoivasti ja strategisesti on mielestäni parasta mahdollista tulevaisuuden turvaa myös suomalaisille yrityksille, erityisesti työvoimapulan aikoina.

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa on kyse myös työllisyydestä. Koulutuksella ja osaamisella on keskeinen rooli Suomen työllisyysasteen nostamisessa ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa. Osaava työvoima tukee innovaatioiden syntymistä, kestävää kasvua ja investointeja. Sitä kautta osaaminen tukee myös tuottavuutta sekä hyvinvointia. Olen käynnistänyt viime syksynä TEM:ssä tiekarttatyön ala- ja aluekohtaisen osaavan työvoiman varmistamiseksi. Tiekarttatyön tavoitteena on hahmotella keinoja saatavuuden turvaamiseksi. Koulutusmäärät mutta myös osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen laajemmin, ovat tässä yksi keskeinen kysymys.

Jotta pärjäämme pienenä maana kaiken keskellä ja kykenemme ylläpitämään laajaa universaalia hyvinvointivaltiota, meidän on kannettava vastuuta väestömme osaamisesta ja sen jatkuvasta uudistamisesta. Kansakuntamme osaamisesta huolehtiminen on keskeinen osa myös Suomen työllisyyspolitiikkaa.

Kommentit

Jätä kommentti