Jätin viime perjantaina kirjallisen kysymyksen opioidikorvaushoidon turvaamisesta.
Huumaus- ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti vuonna 2011 Suomen yhteiskunnalle 350—420 miljoonan euron välittömät ja 550—1 210 miljoonan euron välilliset haittakustannukset. Huumeet lisäävät turvattomuutta yhteiskunnassa, ja niiden käyttöön liittyy lieveilmiöitä, kuten nuorten syrjäytymistä, kasvavaa rikollisuutta ja huumekuolemia. Tutkimusten mukaan huumeiden käyttö on myös lisääntynyt. Lisäksi Suomessa on kasvava hepatiitti C -ongelma, jota ei saada hallintaan, ellei opioidiriippuvaisia HCV-positiivisia henkilöitä saada hoitoon.
Opioidikorvaushoito on lääketieteelliseen näyttöön perustuva menetelmä opioidiriippuvuuden hoitamiseksi. Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus. Korvaushoidolla pystytään tehokkaasti puuttumaan huumeisiin liittyviin ongelmiin ja rikollisuuteen sekä niiden aiheuttamiin suuriin kustannuksiin yhteiskunnalle. Suomalaisen tutkimuksen mukaan opioidiriippuvaisten tekemät huumeisiin liittyvät rikokset loppuvat lähes kokonaan heti, kun he pääsevät korvaushoitoon.
Hoitoonpääsyssä ja hoidon laadussa on kuitenkin edelleen ongelmia, ja se vaihtelee henkilön asuinpaikan mukaan. Pelkän lääkejakelun varaan joutuneiden kuntoutusmahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Sote-uudistuksen myötä olisi varmistettava myös näille potilaille kustannustehokas hoito perusterveydenhoidossa mahdollisimman lähellä heidän asuinpaikkaansa. Näin voitaisiin myös pienentää huumeiden väärinkäytöstä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
Lastensuojelussa on saatu paljon edistystä aikaan ”Imatran mallin” pohjalta. Myös opioidiriippuvaisten hoitoon voisi kehittää toimivan kustannustehokkaan pilottimallin, joka täyttää hyvän hoidon kriteerit ja jonka tuloksia voidaan mitata. Esimerkiksi Raumalla toimii perusterveydenhoidossa korvaushoitoon perehtynyt hoitotiimi, joka pystyy hoitamaan moniongelmaisia korvaushoitopotilaita kokonaisvaltaisesti. Tämä voisi toimia pohjana laajemmalle korvaushoidon pilottimallille, jota edelleen räätälöitäisiin alueille tarpeen mukaan.
Hallituksen tulisi varmistaa, että opioidien ongelmakäyttäjät saavat kuntouttavaa hoitoa ja tukea elämänhallintansa palauttamiseksi nopeasti, tasa-arvoisesti ja joustavasti kotipaikkakunnastaan riippumatta. Parhaat edellytykset tälle antaisi se, että sote-uudistuksen tullessa voimaan tarvittavia kuntapalveluja olisi jo kehitetty ja saatavilla olisi ennestään toimivaksi todettu, kustannustehokas opioidikorvaushoidon pilottimalli.
Jaa tämä artikkeli