7.12. 2014
Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun. Helsingissä kouluverkko on tiivis ja lähikouluun hakeutuminen vaihtelee alueittain. Suurin osa koulun aloittavista valitsee lähikoulunsa, mutta jo kolmannelta vuosiluokalta voi hakeutua muuhun kuin lähikouluun. Helsingissä on erityispiirteenä runsas yksityisten ja valtion koulujen osuus ja yläkoululaisista muuhun kuin lähikouluun hakeutuu kolmasosa oppilaista. Opetusta voi saada eri kielillä, erilaisilla pedagogisilla painatuksilla, kielikylvyssä tai eri oppiaineisiin painotettuna. Soveltuvuuskoeluokat eivät ole sijoittuneet tasaisesti kaikille alueille ja niitä pitäisi olla myös lähiöissä. Lähikouluja pitäisi vahvistaa alueellisina oppimiskeskuksina. Se toisi alueille vetovoimaa.
Oppimiseroja kavennettava
Oppimistulokset ovat Helsingissä hyviä ja laadukasta opetusta saa jokaisessa koulussa. Oppimiserot ovat kuitenkin eriytymässä alueittain, kouluittain ja sukupuolten välillä. Erityisesti poikien heikentyneisiin tuloksiin on puututtava. Samoin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskeluvalmiuksien kehittämiseen ja tehostettuun ja erityiseen tukeen perusopetuksessa on panostettava enemmän.
Koulutuksesta ei pidä leikata
Helsingissä on onnistuttu tukemaan oppilaiden oppimista ja kasvua melko hyvin. Tähän on vaikuttanut osaltaan Helsingin linjaus ns. positiivisesta diskriminaatiosta. Eniten tukea tarvitsevat koulut saavat muita enemmän rahoitusta.
Peruskoulu ei riitä –jokaiselle turvattava jatko-opiskelupaikka lukioon tai ammattikouluun
Rahoituksen leikkaukset suurentavat ryhmäkokoja, vähentävät opettajien määrää, pienentävät valinnaisuutta ja heikentävät koulujen tarjoamaa kerhotoimintaa. Rahoituksen pienentäminen vähentää tukiopetuksen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ylimääräisen suomenkielen opetuksen määrää. Tästä kärsivät eniten tukea tarvitsevat oppilaat.
Perusopetuksen oppimäärän suorittaa käytännössä 100% oppilaista. Myös toisen asteen koulutukseen pääsy on helpottunut, kun peruskoulun päättäneet asetetaan nyt etusijalle ammatillisen koulutuksen haussa. Kunnalla on oltava velvollisuus huolehtia, että nuori jatkaa peruskoulun jälkeen toisella asteella. Ja siihen tulee suunnata riittävät voimavarat koulutuksen järjestäjille.
Kysymys on nuorille annettavasta mahdollisuudesta nähdä, että heille jokaiselle on mahdollista löytää itselleen koulutus ja sitä kautta työpaikka. Ilman toisen asteen tutkintoa työelämään pääsy on liki mahdotonta. Heikoimmin menestyneitä pitää tukea ja kannustaa uskomaan kykyihinsä. He tarvitsevat mahdollisuutta lisäopetukseen, työpajakoulutukseen ja ammattistarttiluokkiin ja erityisopetukseen ammatillisessa koulutuksessa.
Helsingissä perusopetus on monimuotoista ja valinnan mahdollisuuksia on runsaasti. Helsingissä koululaitokseen luotetaan ja siihen ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Se on onnistunut ylläpitämään osaltaan yhteiskuntarauhaa.
Homekoulut korjattava tai tilalle rakennettava uusi koulu
Koulurakennusten kunto huolettaa. Monessa koulussa on sisäilmaongelmia eikä korjauksia ole onnistuttu tekemään riittävän nopeasti. Se on turvallisuusriski. Koulujen peruskorjaukset on tehtävä joka tapauksessa. Työllisyyden kannalta peruskorjaukset kannattaa tehdä nyt kun talouden kasvuluvut ovat alhaalla ja pitkäaikaistyöttömyys kasvussa.
Olemme erilaisia oppijoita –kaikille annettava mahdollisuus oppimisen iloon!
Erilaisten oppijoiden tarpeet pitää tunnistaa ja antaa mahdollisuus omien vahvuuksiensa löytämiseen ja käyttämiseen. Tätä tukisi soveltuvuuskoeluokkien tasaisempi alueellinen sijoittuminen, painotetun opetuksen laajentaminen, positiivisen diskriminaatiomallin jatkaminen sekä yhteistyön vahvistaminen.
Tuula Haatainen
Jaa tämä artikkeli