Puhe Huoltovarmuuskeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa

Hyvät juhlaseminaarin osallistujat,

Olen iloinen saadessani avata tämän Huoltovarmuuskeskuksen juhlaseminaarin! Huoltovarmuuskeskus on nyt 30-vuotias, mutta Suomen huoltovarmuusjärjestelmällä on sitäkin pidemmät, jopa vuosisadan mittaiset perinteet. Huoltovarmuusmallimme on toimiva ja kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen. Se on myös perustaltaan aikaansaava ja joustava.

Huoltovarmuusjärjestelmämme toimivuutta on testattu ja koeteltu viime vuosina korona-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan myötä, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi huoltovarmuuden toimintaympäristöön. Nämä vaativat ajat ovat edellyttäneet meiltä paljon, mutta olemme pärjänneet hyvin. Tänään on syytä kiittää sekä myös lämpimästi onnitella 30 vuotta täyttävää Huoltovarmuuskeskusta, jonka rooli Suomen huoltovarmuusjärjestelmän horisontaalisena toimijana on mitä tärkein. 

Varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin tehdään Suomessa laajassa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Tämä ote tulee säilyttää myös jatkossa. Kattava yhteistyö ja jatkuva kehittämistyö ovat huoltovarmuusjärjestelmämme kulmakiviä. Huoltovarmuuskeskuksen rooli kehittäjänä ja linkkinä eri toimijoiden välillä on keskeinen. Sitä on vaalittava ja kehitettävä koko ajan.

Arvoisat juhlavieraat,

Kuten olemme viime aikoina nähneet, erilaiset kriisit syntyvät nopeasti, kuten ympäristökatastrofit tai suuret onnettomuudet. Pandemia on edelleen keskuudessamme ja Euroopassa on tuhoisa sota käynnissä Venäjän hyökättyä vuosi sitten Ukrainan kimppuun. Vaikka emme kaikkea ennalta voi varmasti tietää, voimme pyrkiä ennaltaehkäisemään ja välttämään häiriö- ja kriisitilanteet. Voimme suunnitella ja varautua miten toimitaan akuuttien kriisien ja häiriöiden aikana. Ja voimme varmistaa, että yhteiskuntamme pystyy palautumaan ja sopeutumaan kriisi- ja häiriötilanteen jälkeen. Tästä rakentuu huoltovarmuus, eli resilienssi.

Huoltovarmuudesta ja myös Huoltovarmuuskeskuksesta on tehty useampia arviointeja ja selvityksiä, joiden pohjalta on aktiivisesti ryhdytty toimenpiteisiin. Huoltovarmuuskeskus ja koko huoltovarmuusorganisaatio ovat pystyneet kriisienkin keskellä ketterään toimintatapaan sekä kehittämään määrätietoisesti myös omaa toimintaansa. Huoltovarmuuskeskuksen toimintakyky onkin entisestään vahvistunut määrätietoisen jatkuvan kehittämistyön tuloksena.

Muuttuvassa toiminta- ja turvallisuusympäristössä onkin keskeistä, että Suomen huoltovarmuuden taso turvataan kaikissa olosuhteissa. Tämä vaatii muun muassa riittävien taloudellisten ja osaamisen resurssien turvaamista, viranomaisten selkeitä sektorikohtaisia vastuita. Tarvitaan myös jatkuvaa yhteistyömallien sekä sääntely- ja ohjausmallien kehittämistä. Eduskunnan käsittelyssä on nyt ensimmäinen parlamentaarisesti valmisteltu valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko. Siitä saamme hyvän lähtökohdan huoltovarmuuden kehitystyöhön ja sen tehokkaalle toimeenpanolle.

Huoltovarmuusselonteon yhtenä kehittämislinjauksena on valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteista antaman päätöksen uudistaminen. Tavoitepäätökset ovat jatkossakin toimiva tapa määrittää kansalliset ja sektorikohtaiset huoltovarmuuden tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet. Siksi olen päättänyt aloittaa tämän valtioneuvoston tavoitepäätöksen uudistamistyön, josta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Uusi tavoitepäätös valmistellaan tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden, Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusorganisaation sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Huoltovarmuuden tavoitteista annettua tavoitepäätöstä on tarkoitus kehittää selonteon linjausten mukaisesti. Uudessa päätöksessä kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa huoltovarmuuden tavoitetasoon ja toteuttamisvastuisiin sekä toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Myös materiaalisen varautumisen nykyisiä tasoja arvioidaan. Lisäksi päivitystyö sisältää kriittisiin infrastruktuureihin liittyvän varautumisen sektorikohtaisten vastuiden sekä valtioneuvostotason toimien yhteensovittamisen tarkastelun. Uudistamisessa huomioidaan myös EU-sääntely, kuten CER-direktiivi, ja Suomen Nato-jäsenyys.

Huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uudistamisessa on kyse kokonaisvaltaisesta päivityksestä. Tälle laajaa yhteistyötä edellyttävälle uudistamistyölle tulee antaa riittävästi aikaa ja tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi antaa uuden tavoitepäätöksen alkuvuodesta 2024.

Hyvät juhlavieraat,

Huoltovarmuustyötä tulee määrätietoisesti kehittää sekä pidemmällä että lyhyellä aikajänteellä. Meidän on myös kyettävä joustavasti vastaamaan erilaisiin akuutteihin haasteisiin, joita on, kuten olemme nähneet, ratkaistavana useampi saman aikaisesti. Samalla on huomioitava ja varauduttava laaja-alaisiin ja horisontaalisiin ilmiöihin kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja hybridiuhkiin. Tässä onnistuminen edellyttää muun muassa yhteistyössä tehtävää ajantasaista tilannekuvaa sekä analyysi- ja skenaariotyötä. Näitä toimintojaan Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt ansiokkaasti.

Huoltovarmuutta on myös kansalaisten valmiudet omatoimisuuteen, varautumiseen sekä toimintakykyyn häiriötilanteissa. Viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana huoltovarmuus- ja varautumistyö ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Tämä on lisännyt ihmisten tietoisuutta ja kiinnostusta näihin asioihin aivan uudella tavalla. Esimerkiksi viime vuoden aikana kansalaisten ja kotitalouksien mielenkiinto viranomaisten sekä järjestöjen tekemiin ns. 72-tuntia varautumissuosituksiin kasvoi huomattavasti.

Yhteiskunnan eri toimijoiden toimintakyky kriisi- tai häiriötilan aikana ratkaisee paljon. Avainasemassa ovat harjoitellut varautumisen menettelyt ja jatkuvuudenhallinnan osaaminen kriittisissä yrityksissä ja muissa toimijoissa. Nykyisen huoltovarmuusyhteistyön ansiosta suurimmalla osalla kriittisen infrastruktuurin toimijoista on hyvät valmiudet ja kyky toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Yhteinen ja laaja harjoitustoiminta kriisien ja häiriöiden varalta edesauttaa merkittävällä tavalla tätä tavoitetta. Kansalaisvarautuminen ja pk-yritysten mahdollisuudet varautumisen kehittämiseen ovat myös erittäin tärkeitä.

Dear Participants,

The COVID-19 pandemic and especially the Russian’s attack war in Ukraine have changed the international operating environment for security of supply. In addition to national preparedness measures, international cooperation has assumed a more important role. International cooperation supplements national preparedness but it cannot act as a substitute for the need for national preparedness and national measures.

While we are tackling the crises we are facing now, we must not forget the prevention of risks that are ahead of us. The World Economic Forum’s Global Risks Report 2023 explores some of the most severe short-term and long-term risks we may face over the next decade. According to the report, the top five long-term risks were identified as failure to mitigate climate change, failure to adapt to climate change, natural disasters and extreme weather events, biodiversity loss and ecosystem collapse and massive refugee crises. Minimizing risks requires cooperation between countries, and we cannot afford to be blue-eyed.

Finland actively participates in international preparedness and security of supply cooperation at Nordic, European Union and global level. Finland has traditionally engaged in bilateral cooperation with Sweden and Norway. All Nordic countries have also shown growing interest in closer cooperation due to a changed security environment. Developing this cooperation was one of Finland’s priorities during its Presidency of the Nordic Council of Ministers in 2021.

Harmonised European Union legislation and the single market play an important role in safeguarding Finland’s security of supply. Security of supply work is increasingly based on cooperation between EU countries. It is also partly carried out within the framework of EU regulation. A number of initiatives that will affect security of supply in Finland have been adopted by the EU or are pending in the Union. I could mention two of them: the CER Directive (Resilience of Critical Entities) and the Single Market Emergency Instrument.

Finland’s membership in NATO is an important enabler in the field of resilience, civil preparedness and security of supply. I am happy to say, that NATO’s resilience activities are very much in line with Finland’s security of supply concept. Finland welcomes efforts in building resilience within the Alliance and is willing to contribute in further discussions and to share best practices related to preparedness and the whole-of-society approach.

The National Emergency Supply Agency NESA has always had a key role in international cooperation. NESA has established extensive international cooperation networks and it is a well-known and respected partner in international forums. I believe that expanding international cooperation in security of supply will be reflected in NESA’s work in the future.

Hyvät kuulijat,

Huoltovarmuuskeskus ja sen asiantuntijat ovat tehneet kolmen vuosikymmenen aikana tärkeää työtä Suomen hyväksi. Huoltovarmuuskeskus on vuosien saatossa uudistunut ja uudistanut toimintaansa. Se on elänyt ajassa ja reagoinut muuttuvaan toimintaympäristöön. Sen työ on nykyään entistä läpinäkyvämpää, mikä on tuonut huoltovarmuustoiminnan yhä lähemmäs myös kansalaisia. Huoltovarmuustyön merkitys ymmärretään paremmin ja siihen ollaan laajasti sitoutuneita. Voimme olla aidosti ylpeitä suomalaisesta huoltovarmuustoiminnasta ja Huoltovarmuuskeskuksen roolista siinä.

Haluan vielä kerran onnitella 30-vuotiasta Huoltovarmuuskeskusta ja sen työntekijöitä. Lisäksi toivotan teille kaikille oikein mielenkiintoista seminaaripäivää. I wish you all an interesting seminar day.

Juhlassa puhujina myös Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, NATOn päämajalla johtajana toimiva Sarah Tarry ja Ruotsin valmiusviraston pääjohtaja Charlotte Petri Gornitzka.

Kommentit

Jätä kommentti