1900-luvun alussa ihmisten keskimääräinen elinikä oli 31 vuotta, tänään se on noin 70 vuotta todetaan Financial Times´n terveydenhuoltoa käsittelevässä artikkelissa (FT 7.4.2015).

Huomaamattamme selviämme tänä päivänä monista tappavista ja vammauttavista sairauksista toimivan ennalta ehkäisevän terveydenhuollon vuoksi. Poliorokotetta jaettiin viimeksi sokeripalassa kun olin opiskelija 80-luvulla. Kattava neuvolajärjestelmä ja rokotusohjelmat ovat päihittäneet polion ja isorokko on saatu häviämään kokonaan.

Elämme pidempään ja terveempinä, mikä on hieno asia. Terveydenhuollon kannalta suurimmat ongelmat kasautuvatkin iän myötä. Krooniset sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, dementia, diabetes tai syöpä ovat pitkäkestoisia sairauksia. Valtaosa terveydenhuollon menoista käytetään kroonisten sairauksien hoitamiseen. 60 prosenttia kuolemista koko maailmassa aiheutuu kroonisista sairauksista ja kehitysmaiden osuus näistä on kaksi kolmasosaa.

Yli 60-vuotiaiden määrä maapallollamme on kaksinkertaistunut vuodesta 1980 lähtien. WHO:n mukaan maailmassa joka viides on yli 60-vuotias vuonna 2050.
Sairauksien ennaltaehkäiseminen ja terveyden edistäminen nousevat keskiöön. Japanissa kehitetään keinoja uuden teknologian ja digitalisaation avulla ennaltaehkäisyyn.

Vähintään 100 000 suomalaista sairastaa tällä hetkellä tietämättään kakkostyypin diabetesta. Hoitamaton diabetes on yleisin syy työikäisen ihmisen näön menetykseen. Hoitamaton diabetes altistaa munuaisvaurioille ja lyhentää elinikää.

Jokaisella kansalaisella pitäisi olla oma terveystieto hallussaan. Oman terveystiedon kattava ylläpito edellyttää toimivaa ja turvallista terveystiedon hallintaa ja teknologiaa. Nykytekniikka mahdollistaa tämän. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on saatava pikaisesti ratkaistuksi. Toimiva rakenne on edellytys toimivalle terveystiedon hallinnalle ja hyödyntämiselle.

Suomen ja Japanin kaltaisten nopeasti ikääntyvien maiden kannattaa tehdä yhteistyötä. Uudet palvelut ja toimintatavat ovat Suomelle tärkeitä vientimahdollisuuksia. Emme ikäänny yksin. Kehittyvät Aasian maat tarvitsevat yhtälailla toimivia ratkaisuja ja sovellutuksia, joilla voidaan siirtää sairauksien puhkeamista myöhemmäksi tai estää kokonaan.

Suomessa on toimiva työterveyshuolto, jota monissa maissa ihaillaan. Työterveyshuoltomme suurin vahvuus on ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollisuuksissa. Työterveyshuoltolakia pitäisikin trimmata siten, että se pakottaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Sairauksien hoitamiseksi pitäisi kyetä tekemään entistä parempaa yhteistyötä terveyskeskusten ja sairaaloiden kanssa.

Uusi malli voisikin olla ihmisten elämäntilanteista rakentuva: työikäisten palvelut, jotka jatkuisivat työuran jälkeen myös eläkevuosina. Yhtälailla työterveyshuolto pitäisi olla myös työttömien ja erilaisissa työsuhteissa oleville tarjolla. Tarvitsemme entistä vahvempaa otetta siihen, että voimme säilyttää työ- ja toimintakykymme kaikissa elämänvaiheissa mahdollisimman pitkään. Ennaltaehkäisy ja ihmisten omatoimisen terveydenhallinnan vahvistaminen ovat avaimet tähän.

Tuula Haatainen 8.4.2015