Turvakotipaikkojen määrää ei saa vähentää

teeta
Kävin Pääkaupungin turvakodilla alkukeväästä, jolloin turvakoti oli täynnä. Täysi turvakoti merkitsee minulle sitä, että perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokevat saavat apua ja heidän turvaksi kehitetty auttamismalli toimii hyvin.

Tämä on lähellä sydäntäni: olen toiminut Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana vuodesta 2012 lähtien. Liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 12 turvakotia, joka on puolet kaikista Suomen turvakodeista.

Julkaisimme hiljattain selvityksen, jonka mukaan turvakodeista apua hakeneet kokevat hyötyneensä siitä ja se on auttanut heitä pääsemään eroon väkivallasta.

Eniten turvakodeissa auttavat turvallisten, osaavien työntekijöiden läsnäolo, lasten saama apu ja saman kokeneiden vertaistuki.

Suurimmat avun hakemisen esteet ovat tietämättömyys väkivallasta ja sen seurauksista sekä puutteellinen tieto palveluista ja oikeuksista.

Vuoden alusta voimaan tullut turvakotien valtionrahoitus kriisiajan avun osalta madaltaa avun hakemisen kynnystä. Tämä on erinomainen edistysaskel, sillä turvakotipalvelut ovat nyt apua tarvitsevalle täysin maksuttomia. Raha ei siis ole este avun hakemiselle.

Vaikka valtion rahoitus on turvakotityölle ja sen kehittämiselle aivan olennainen, niin ensi vuodeksi varattu määräraha ei riitä uusien turvakotipaikkojen perustamiseen. Tämä on epäkohta, sillä perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokevat ovat eriarvoisessa asemassa, riippuen siitä missä päin Suomea asuvat. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa turvakoteja on vähän ja etäisyydet niihin voivat olla todella pitkiä.

Käytännössä turvakotitoiminnan rahoitukseen on varauduttu riittämättömästi valtion talousarviossa ja tulevien vuosien kehyksissä.

Nyt on huolehdittava siitä, että muutoksessa turvakotipaikkojen määrä ei vähene tai auttamisen laatu heikkene. Lain toimeenpano on valmisteltava niin, että olemassa olevaa turvakotitoimintaa ei vaaranneta.

Tuula Haatainen