SDP antoi tänään vastaukset hallitustunnustelijalle. Työelämän kehittäminen ja työllisyyden edistäminen ovat keskeisiä kysymyksiä tulevalla hallituskaudella. Työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää huolehtia jo tehtyjen työllisyystoimien toimeenpanosta ja toimintaedellytyksistä

Työelämän uudistusten valmisteleminen yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa on SDP:lle tärkeä lähtökohta. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on pitkään ollut yhdessä sopiminen ja katsommekin, että suomalainen sopimusyhteiskunta kaipaa näinä haastavina aikoina vahvistusta.

Mielestäni työmarkkinoiden toimivuus ja keskinäinen luottamus ovat avaintekijöitä talouden ja työllisyyden myönteiselle kehitykselle. Positiivinen talouskehitys ovat monen tekijän summa, yllättävätkin asiat vaikuttavat toisiinsa. Itse pidän keskeisimpänä yhdistävänä tekijänä suomalaisessa yhteiskunnassa luottamusta ja toimivaa työmarkkinajärjestelmää. Luottamus on helppo romuttaa, mutta vaikea saavuttaa takaisin. 

SUOMELLE SUUNTA YHTEISTYÖSSÄ

Hallitusohjelmaneuvottelujen tueksi on tarjolla tuore työmarkkinaosapuolten yhteinen Suomen suunta -loppuraportti. Käynnistämässäni hankkeessa työmarkkinaosapuolet pohtivat talousvaikuttaja Sixten Korkmanin johdolla yhdessä asiantuntijoiden kanssa keinoja vauhdittaa Suomen talouskasvua tällä vaalikaudella. Työn tavoitteena oli löytää Suomelle uusi kestävämpi suunta ja samalla vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

Yhteisiä politikkaalinjauksia työmarkkinaosapuolilta syntyi yhteensä 75. Keskeisimpinä toimina nousevat koulutukseen ja osaamiseen sekä maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat tulleet tällä hallituskaudella tutuiksi. Työministerinä olen edistänyt monin eri politiikkatoimin työllisyyden kasvua, mutta silti olemme vähenevän ja vanhenevan väestön olosuhteissa edelleen haastavassa tilanteessa. Työvoiman saatavuuden varmistaminen vaatii yli hallituskausien menevää pitkäjänteistä työtä.

Raportissa on pysäyttäviä havaintoja siitä, mitä tapahtuisi, jos emme uskaltaisi toteuttaa näitä investointeja inhimilliseen pääomaan, työhyvinvointiin sekä työllisyyden parantamiseen. Rohkeuden puute tulisi kansantaloudellemme paljon kalliimmaksi kuin näiden investointien määrätietoinen toteuttaminen tässäkin julkisen talouden tilanteessa. Suomen suunta –hanke ei kuitenkaan esitä menojen kasvattamista, vaan resurssien uudelleen suuntaamista siten, että talouden tehokkuus paranee ja taloutemme tuotanto kasvaa.

Suomen suunta -työryhmän selkeä yhteinen näkemys työelämän kehittämiseksi on työhyvinvointiin satsaaminen ja työvoiman heikoimpien ryhmien työllisyyden tukeminen. Yhtä tärkeää on myös julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu, jolla pystyisimme pienentämään tehokkaasti julkisen talouden kestävyysvajetta.

Tätä mittavaa taustatyötä ei kannata hukata. Työmarkkinajärjestöjen yhteistyö on tuottanut jälleen kerran erinomaista tulosta ja olemme SDP:n puolesta valmiina näitä asioita edistämään.

SDP AJAA LUOTTAMUSTA JA REILUA TYÖELÄMÄÄ

Tutkimusten mukaan toimivat työmarkkinoiden sopimusjärjestelmät parantavat tuottavuutta, lisäävät työnyhteisöjen hyvinvointia ja työmarkkinarauhaa. Me SDP:ssä haluamme turvata pohjoismaista työmarkkinamallia esimerkiksi laventamalla työehtosopimusten yleissitovuuden kriteereitä, vahvistamalla yleissitovien työehtosopimusten sitovuutta. Paikallista sopimista voidaan edistää valtakunnallisten työehtosopimusten puitteissa. Reilun sopimisen edellytyksiä työpaikalla vahvistaisi työntekijöiden oikeus valita luottamusmies kaikilla työpaikoilla sekä luottamusmiehen aseman ja oikeuksien vahvistaminen lainsäädännössä. Työelämän pelisääntöjen noudattamista tulee vahvistaa säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus.

Haluamme kehittää työelämää joustavampaan, työntekijöiden hyvinvointia parantavaan suuntaan. Työn vetovoimaa lisäävät modernit työolot joissa tarkoituksenmukaisella, monipuolisella teknologialla ja digitaalisilla palveluilla voidaan osaltaan parantaa työntekijöiden jaksamista ja palveluiden vaikuttavuutta. Työolot, johtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat tärkeitä työelämän kehittämisen painopisteitä myös tulevaisuudessa. Työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee vahvistaa torjumalla syrjintää, lisäämällä työelämän joustavuutta ja luomalla perheystävällisempää työelämää. Haluamme toteuttaa tasa-arvolain mittavan uudistuksen, jossa vahvistetaan työnantajien velvoitteita edistää tasa-arvoa sekä varmistetaan, että syrjintään syyllistyneet jäävät kiinni, syrjinnästä rangaistaan ja syrjityt saavat oikeutta. Palkka-avoimuuslainsäädäntö on saatava viimein eteenpäin.

PANOSTUKSIA TYÖLLISYYTTÄ TUKEVIIN PALVELUIHIN

Viime vuonna voimaan tullutta pohjoismaista työvoimapalvelumallia, jonka avulla työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin, on seurattava ja tarvittaessa edelleen kehitettävä. Työvoimapalveluissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti terveyteen yhteydessä oleviin kysymyksiin ja varmistettava varhaisessa vaiheessa sujuva polku kuntoutukseen. Erityisesti työttömyyden pitkittyessä työllistymisen esteisiin on pureuduttava ja varmistettava pääsy tarvittaviin palveluihin ja koulutukseen. Yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen on keskeisessä roolissa etenkin pitkäaikaistyöttömyyden torjumisessa.

Työvoimapalveluiden siirtyminen kuntiin on erittäin iso muutos. Vuonna 2025 tapahtuva siirto tulee viedä maaliin hyvässä yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Tulevaisuudessa kunnat ja alueet voivat entistä paremmin hoitaa työllisyyspalveluita huomioiden alueelliset erityispiirteet. Muuttuva rahoitus kannustaa kuntia yhdistämään työtä hakevat ja työpaikat. Työvoimapalvelujen nivominen tiiviimmin yhteen koulutus- ja elinkeinopalvelujen kanssa on keskeinen toimi lisätä työllisyyttä.

Osatyökykyiset on iso käyttämätön voimavara. Marinin hallituksen työtä heidän asemansa parantamiseksi pitää jatkaa samalla kunnianhimolla. Osatyökykyisten työllistymiseksi perustetun Työkanava Oy:n toimintaedellytykset on varmistettava. Hankinnoilla työllistämisen toimintamallia pitää levittää yhä enemmän julkisiin hankintoihin, näyttöä sen toimivuudesta on saatu viime vuosina.

Palkkatuki on monelle tie työelämään työttömyyden jälkeen. Palkkatuen uudistaminen vähentää byrokratiaa sekä työnantajalle että palkattavalle työntekijälle. Palkkatukiuudistuksen toimeenpanon yhteydessä uudistuksen sisällöstä on viestittävä selkeästi, jotta yhä useampi työnantaja tietää sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Lisäksi tehokasta viestintää tarvitaan työpaikkasuomi ja -ruotsi –kielikoulutuksesta, joka tarjoaa yrityskohtaisesti räätälöitävää kielikoulutusta yrityksen ulkomaalaistaustaisille työntekijöille työn ohessa.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan edelleen talouskasvua, jatkuvaan oppimiseen ja osaamiseen satsaamista, nuorten hyvinvoinnin vahvistamista, maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielikoulutuksen lisäämistä, työhyvinvoinnin kehittämistä ja toimivia kuntoutus- ja terveyspalveluita terveyssyistä työttömiksi ajautuneille.

TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

Työperäistä maahanmuuttoa edistettävä edelleen kunnianhimoisesti ja hallitusti. Valmistelimme menneellä hallituskaudella laaja-alaisen Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan vuoteen 2035 tehty ja sen toteuttamista jatkettava määrätietoisesti. Kansainvälisen rekrytoinnin pysyviä rakenteita ja palveluita on vahvistettava vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä on edelleen tiivistettävä, jotta työn perässä muuttavan ja tämän perheen palvelupolku sujuu jouhevasti aina lähtömaasta Suomeen asettautumiseen saakka.

Pelkkä lupamenettelyiden sujuvoittaminen ei riitä, vaan kestävä työperäinen maahanmuutto vaatii kokonaisvaltaista työelämän, koulutusmahdollisuuksien ja palveluiden kehittämistä. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia kehittää kielitaitoaan ja ammatillista osaamistaan työn ohella pitää parantaa. Sote-alan osalta pitää varmistaa, että osaajat pääsevät Suomessa mahdollisimman sujuvasti koulutustaan vastaavaan työhön. Myös työn perässä Suomeen muuttavien oikeutta kotoutumispalveluihin on syytä vahvistaa. Kotoutumispalveluilla voidaan tukea maahan muuttaneiden kielitaidon kehittymistä, suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä sekä tietoisuutta omista oikeuksistaan. Työperäisen maahanmuuton hyödyt jäävät pieniksi, jos suomalainen työelämä ei kykene vastaanottamaan ulkomaisia osaajia työyhteisöjen yhdenvertaisina jäseninä. Työelämän vastaanottavuutta onkin parannettava jatkamalla ja laajentamalla työelämän monimuotoisuusohjelmaa. Myös jo maassa olevien ulkomaalaisten polkuja työmarkkinoille pitää vahvistaa. Tästä syystä onkin syytä toteuttaa esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden ja perhesyistä Suomeen tulleiden työllistymistä edistävä maahanmuuttaneiden työllisyysohjelma.

Eettisesti kestävä työperäinen maahanmuutto edellyttää myös kasvavia panostuksia työperäisen hyväksikäytön vastaiseen työhön. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa strategian työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, ja tämän strategian viitoittamalla tiellä on syytä jatkaa. Meidän pitää lisätä valvonnan resursseja, puuttua alipalkkaukseen sekä vahvistaa hyväksikäytön uhrien oikeusturvaa.