Tällä viikolla julkaistiin uusin työolobarometri, joka kertoo palkansaajien kokemasta työelämän laadusta Suomessa. Tulosten mukaan työn fyysinen rasittavuus on pitkällä aikavälillä säilynyt ennallaan, mutta aikaisempaa useampi kokee työnsä ainakin jossain määrin henkisesti raskaaksi. Tulokset myös osoittavat, että työuupumusta ja haitallista stressiä kokivat eniten naiset, julkisella sektorilla toimivat työntekijät ja nuoret ikäryhmät. Kuormitustekijöistä kiire ja kireät aikataulut olivat päivittäisiä jopa 31 prosentille naisista. Naisvaltaisissa julkisen puolen ammateissa havaitaan myös keskimääräistä enemmän kiusaamista, häirintää ja fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa  – useimmin asiakkaiden taholta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja opetusalalla on nyt satsattava uusien työntekijöidenkouluttamiseen alalle sekä työolojen kehittämiseen. Työvoiman saatavuus ja työolot kulkevat käsi kädessä. Työntekijöiden saatavuus ja oikein sijoitetut opiskelupaikat ovat ehdottoman tärkeitä. Jotta nämä pula-alat houkuttavat nuoria, pitää huolehtia siitä, että työn tekeminen on mielekästä eikä siinä pala loppuun.

Hyvällä johtamisella voidaan saada paljon aikaan. Vaikutusmahdollisuudet ja oman osaamisen kehittäminen ovat tärkeä voimavara työssä. Barometrin tulokset osoittavat, että nämä ovat kehittyneet lähinnä ylemmillä toimihenkilöillä.

Vaikutusmahdollisuuksia pitää kehittää myös työntekijäammateissa. Esimerkiksi mahdollisuudet vaikuttaa omiin työvuoroihin ja se että tarjotaan lisäkoulutusta ja kannustetaan oman osaamisen kehittämiseen voi ratkaisevasti parantaa voimavaroja työssä, työn imua ja työn merkityksellisyyden tunnetta. Kehittäminen vaatii myös resursseja ja kysymys onkin, onko meillä varaa jättää kehittämättä naisvaltaisia julkisen sektorin aloja? Ei ole. Ongelmahan ei ole itse työssä tai työntekijöiden asenteessa, vaan siinä miten työ organisoidaan.