Terveiset Euroopan neuvoston parlamentaarisesta yleiskokouksesta Ranskan Strasbourgista. Osallistun suomalaisista kansanedustajista koostuvan valtuuskunnan kanssa kokoukseen. Eduskunta valitsi meidät osallistumaan neuvoston työhön koko vaalikaudeksi.

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävä Euroopan neuvosto on yli 40 jäsenmaan poliittinen yhteistyöjärjestö Euroopassa. Se perustettiin toisen maailman sodan jälkeen tarkoituksena edistää rauhaa Euroopan alueella. Sen tärkeinä tavoitteina on edelleen edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

Tavoitteet näkyivät hyvin parlamentaarisen yleiskokouksen täysistunnon keskusteluaiheissa. 

Sain puheenvuoron Ukrainan lasten tilanteesta torstain istunnossa. Istunnon alussa Ukrainan ensimmäinen nainen Olena Zelenska käytti vaikuttavan puheenvuoron. Hän kertoi, miten Venäjä on pakkosiirtänyt lähes 20 000 lasta Venäjälle. Heistä vain vajaa 400 on saatu palautettua takaisin Ukrainaan. Lasten pakkosiirrot olivat keskustelun keskiössä.

Strasbourgissa oli esillä tunteisiin menevä näyttely, jossa oli esillä ukrainalaisten lasten kirjoittamia päiväkirjoja ja piirroksia sodan keskeltä. Äitinä ja isoäitinä näyttely nosti kyyneleet silmiini. Ei tällaista pidä tapahtua yhdellekään lapselle!

Tuomitsin puheenvuorossani Venäjän raakalaismaisen toiminnan ja lasten pakkosiirrot. Lasten käyttäminen sodan ja propagandan välineenä ei ole missään oloissa millään tavalla hyväksyttävää.

Nostin omassa puheenvuorossani esille myös turvallisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Venäjän julman sodan vuoksi miljoonien ukrainalaisten lasten koulutie on vaarantunut. Pidän tärkeänä, että kannamme yhdessä vastuuta lasten koulutuksen varmistamisesta ja ylipäätään ukrainalaisista lapsista, olivatpa he sitten Ukrainassa tai paenneet sieltä. Me emme saa unohtaa Ukrainan lapsia.

Yleiskokousviikolla ovat näkyneet vahvasti myös Gazan järkyttävä sota, Valko-Venäjän demokratian tulevaisuus ja Azerbaidžan. 

Jo tammikuun alussa osallistuin Valko-Venäjän demokratian tulevaisuudesta järjestettyyn tilaisuuteen eduskunnassa. Kimmo Kiljusen ansiosta Helsinkiin saatuun Euroopan neuvoston tilaisuuteen osallistui merkittävä joukko valkovenäläisiä maanpaossa eläviä poliitikkoja mm. Svjatlana Tsihanouskaja, joka oli läsnä myös Euroopan Neuvostossa Strasbourgissa.

On tärkeää tukea ja muodostaa yhteisiä kanavia vuoropuhelulle Valko-Venäjän demokraattisten voimien kanssa. He ajavat maahan demokratian pelisääntöjen turvaamista ja poliittisten vankien vapauttamista. Samalla Valko-Venäjän vallassa oleva hallinto on saatava vastuuseen demokratiaa halventavista teoistaan.