Elinikäisestä oppimisesta huolehtiminen on kasvun ja työllisyyden edellytys

Muuttuvassa työelämässä ja kiihtyvässä globaalissa kilpailussa kansakuntamme osaamisesta huolehtiminen on keskeinen osa Suomen työllisyyspolitiikkaa. Jotta pärjäämme pienenä maana ja kykenemme ylläpitämään laajaa universaalia hyvinvointivaltiota, meidän on kannettava vastuuta väestömme osaamisesta ja sen jatkuvasta uudistamisesta. Meillä on paljon aloja ja ammatteja, jotka mullistuvat vihreän siirtymän ja digitalisoitumisen myötä. Tuotanto ja tuotteet muuttuvat ja liiketoimintalogiikka on suurimmassa murroksessa sitten teollisen vallankumouksen eikä kenenkään osaaminen pysy yllä ilman päivittämistä, oli koulutustausta mikä tahansa. Tätä tarkoitetaan elinikäisellä oppimisella – osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä muuttuvassa maailmassa.

Sanna Marinin hallituksen keskeisiä tavoitteita on ollut lisätä osaavan työvoiman saatavuutta ja parantaa kohtaantoa koulutuksen ja erityisesti elinikäisen oppimisen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin työikäisen väestön koulutusmahdollisuuksien kehittämistä siten, että jatkuva oppiminen on mahdollista eri elämäntilanteissa ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa on kyse myös työllisyydestä ja kasvusta. Osaava työvoima tukee innovaatioiden syntymistä, kestävää kasvua ja investointeja. Sitä kautta osaaminen tukee myös tuottavuutta sekä hyvinvointia.

Meillä on silti vielä paljon tehtävää tuleville vuosille. Työolobarometreista tiedämme, että osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät koulutuksen ja työtehtävien myötä. Lisäksi koronapandemian aikana on nähtävissä, että palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on vähentynyt. Trendi on jo pitkään ollut laskeva ja tässä olisi nyt myös työnantajilla peiliin katsomisen paikka. Työntekijöiden osaamiseen panostaminen pitkäjänteisesti, ennakoivasti ja strategisesti on mielestäni parasta mahdollista tulevaisuuden turvaa myös suomalaisille yrityksille, erityisesti työvoimapulan aikoina.

Tavoitteena on oltava, että osaamisen tasa-arvo lisääntyy, osaamistaso nousee ja työllisyys vahvistuu. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hankkia itselleen työelämän edellyttämät tiedot ja taidot sekä ylläpitää tutkinnoilla hankittua osaamista ja ammattitaitoa. Tämän on tulevaisuudessa tapahduttava entistä ketterämmin. Siksi meidän on entistä vahvemmin panostettava työelämän aikaiseen koulutukseen, jossa tavoitteena ei ole suorittaa kokonaista uutta tutkintoa ja joihin osallistuminen on mahdollista erilaisissa elämäntilanteissa. Koulutuksen toteutuksessa on hyödynnettävä kattavasti nykytoimijoiden osaamista ja saada niin ammatilliset oppilaitokset kuin korkeakoulut mukaan työhön yhdessä työmarkkinatoimijoiden kanssa.

Kommentit

Jätä kommentti