Koulutustasoa ei pidä leikata – Suomea uhkaa jakautuminen koulutuksessa

Suomen ennustettu talouskasvu on Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hitainta sitten finanssikriisin. Hitaan kasvun ja korkeiden työttömyyslukujen aikana tärkeintä olisikin rakentaa tulevaisuutta, jossa Suomella on keinot pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Globalisaatiota, Kiina-ilmiötä tai teollisuustyön pilkkoutumista yhä pienempiin alihankintaketjuihin emme voi estää. Sen sijaan voimme investoida ja panostaa korkeampaan jalostusasteeseen ja erikoistuneempaan osaamiseen suomalaisilla työmarkkinoilla.

Avaintekijä on toimiva koulutusjärjestelmä ja vahva panostus tutkimukseen. Tähän ei näytä olevan tulossa edelleenkään korjausta.

Lukuvuoden pikkuhiljaa alkaessa media on kertonut yhä kasvavasta eriarvoisuudesta peruskoulujen välillä. Toiset lapset jäävät ilman reppua, kun toisissa perheissä keskustellaan uudesta tabletista. Myös lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila on nostanut lukuisia kertoja esiin huolensa syvenevistä kuiluista.

Digitaalinen eriarvoisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle keskustelussa. Aiemmin sitä on käsitelty sukupolvien välisenä osaamiskuiluna. Lasten ja nuorten kohdalla eriarvoistuminen voi kuitenkin lähteä kasvamaan jo pikkulapsesta lähtien. Vain osa peruskouluista hankkii oppilaille tietokoneita ja tabletteja. Toiset jopa velvoittavat lapsia tuomaan omat älypuhelimet ja laitteet opetukseen, mikä sulkee pienituloisia lapsia oppitunnin tehtävistä ulos.

Kasvava koulun epätasa-arvo onkin johtanut tilanteeseen, jossa lapset joutuvat ensimmäiseltä luokalta lähtien eri poluille vanhempiensa pankkitilin saldon perusteella. Erot kasvavat sekä koulujen välillä, että luokkaryhmien sisällä. Jako jatkuu peruskoulun jälkeen, kun pienituloisimpien perheiden lapset jatkavat opintojaan muita useammin ammattioppilaitoksissa.

Hallituksen politiikka syventää määrätietoisesti kuilua eri taustoista tulevien lasten ja nuorten välillä. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa eli jopa 15% koulutusalan rahoituksesta. Lukiopuolelle leikkauksia ei suunnattu lainkaan.

Suomella ei ole varaa poimia vain osaa ikäluokasta korkean osaamisen piiriin. Tulevaisuudessa tarvitsemme jokaiselle laadukkaan koulutuksen, digiajan valmiudet ja pohjan jatkaa opintoja missä tahansa työuran vaiheessa. Koulutuksen on tasattava perhetaustojen eroja niiden kasvattamisen sijaan.