Makeisveron poistaminen tuo 100 miljoonan aukon budjettiin – korvataanko aukkoa leikkaamalla lääkemenoja?

Johtamassani sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsitelty makeisten verotusta. Hallituksen veropoliittisilla päätöksillä makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan kokonaan. Tämä aiheuttaa 100 miljoonan euron loven valtion tuloihin. Samaan aikaan kuitenkin säästetään lääkemenoista yli 100 miljoonaa euroa. Tästä kärsivät mm. 2. tyypin diabetesta sairastavat, joiden tablettihoidon korvauksia heikennetään.

Eikö terveyspoliittisesti olisi järkevintä pitää kiinni terveysperusteisista veroista, joilla sokerin kulutusta voitaisiin hillitä? Se vähentää vuosien saatossa myös kakkostyypin diabetekseen sairastumista ja sen myötä lääkemenoja.

Sipilän hallitusohjelmassa kuitenkin linjataan, että verotuksen painopistettä siirretään erityisesti haittaverotukseen. Edelleen linjausten mukaan makeisveroa korotetaan ja laajennetaan veropohjaa kilpailuvaikutukset ja valtiontukisäädökset huomioon ottaen. Tästä huolimatta hallitus kuitenkin poistaa makeisveron eikä esitä uutta terveysperusteista veroa tilalle.

Makeisveron poistamisen syyksi kerrotaan EU:n edellyttävän verotuksessa kaikkien kohtelemista samoilla perusteilla. Lopputuloksena on, että mm. suklaakarkkeja ei voi verottaa, jos samalla veroa ei tarvitse maksaa suklaakekseistä. Suomi ei ole ollut yksin makeisveronsa kanssa. Valiokunnassa saamamme selvityksen mukaan terveysperusteisia veroja on kuitenkin käytössä esimerkiksi Unkarissa, Tanskassa ja Norjassa.

Maailman terveysjärjestön (WHO) tuoreessa raportissa todetaan, että sokeripitoisten juomien riittävän tuntuva verotus voi vähentää lihavuutta, tyypin 2 diabeteksen yleistymistä ja hammassairauksia. Raportissa on pidetty todennäköisenä työpaikkojen kokonaismäärän lisääntymistä niillä aloilla, joille kulutus suuntautuu haitallisten tuotteiden sijaan.

Väestön lihominen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä niin, että sillä on vakavia kansanterveydellisiä ja kasvavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Lihavuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Lasten lihavuus on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana siten, että nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopuminen todennäköisesti lisää karkin ja jäätelön syöntiä. Lasten ja nuorten terveyden kohdalla hinnalla on kaikkein eniten merkitystä.

Suomella on ravitsemukseen ja terveyteen liittyen kansainvälisesti hyvä maine muun muassa terveellisen kouluruokailun ja elintarviketeollisuuden tuotekehitysosaamisen perusteella. Elintarviketeollisuus on pitkään kehittänyt entistä terveellisempiä elintarvikkeita yhtenä merkittävänä kilpailukeinona. Terveysperusteisella verotuksella voidaan kannustaa teollisuuden tuotekehitystä terveellisempiin tuotteisiin.