Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen on tärkeä investointi tulevaisuuteen. Hyvin usein sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmäämme kuvataan liian kalliiksi, eikä sitä pidetä tarpeeksi tehokkaana. Säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei saada leikkaamalla, vaan panostamalla tekijöihin jotka edistävät terveyttä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomessa kuluu yli miljardi euroa vuodessa terveydenhuollossa syntyneiden haittojen korjaamiseen. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisestä aiheutuvia kustannuksia tämän päälle ei tiedetä. On kuitenkin sanomattakin selvää, että niiden hinta yhteiskunnalle on suuri. Riskien ehkäisyyn on luotava järjestelmällinen ote, jotta ihmiset saavat parasta mahdollista hoitoa nopeasti, sen sijaan että resurssit kuluvat virheiden korjaamiseen jälkikäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja turvallisuutta voidaankin parantaa monin tavoin.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden mittaristoa on kehitetty ja käyttöönottoa hyvinvointialueilla edistetään Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koordinoimana. Toiminta on vakinaistettava osaksi normaalia toimintaa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuva ja raportointi pitää myös saada kuntoon. Päättäjillä on oltava kaikki olennainen ajankohtainen tieto palveluiden kehittämiseksi.

Parannuksia onkin tulossa voimaan pian. Yksi tärkeä parannus on Marinin hallituksen tekemä tiukennus hoitotakuuseen, joka tulee voimaan portaittain. Syyskuusta 2023 alkaen perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika, eli hoitotakuu, on 14 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta. Marraskuusta 2024 alkaen hoitotakuu on 7 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta. Myös mielenterveyden ongelmissa on jatkossa oikeus päästä hoitoon seitsemässä vuorokaudessa. 

Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia. Nopeampi pääsy kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa vähentää myös potilaiden tarvetta hakeutua päivystyspalveluihin. Tällöin potilaat ohjautuvat palveluihin, joilla voidaan vastata paremmin heidän tarpeisiinsa.

Toinen Marinin hallituksen olennainen parannus potilasturvallisuuteen on iäkkäiden ympärivuorokautisen hoitoon ja huolenpitoon osallistuvan henkilöstön vähimmäismitoituksen parannus. Hoitajamitoitus paranee portaittain huhtikuusta alkaen. Vähimmäismitoitus on huhtikuusta 2023 alkaen 0,65 ja joulukuusta 2023 alkaen 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tällä hetkellä vähimmäismitoitus asiakasta kohti on 0,6 työntekijää. Lisäksi iäkkäiden palvelujen laatua aletaan seurata valtakunnallisesti nykyistä tarkemmin.

Osaavan henkilöstön riittävyyden varmistaminen parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä helpottaa henkilöstön työkuormaa ja työssä jaksamista. Hoitajapula on todellinen, mutta on myös turha odottaa, että saisimme sosiaali- ja terveysalalle houkuteltua lisää ihmisiä, jos työkuorma on kohtuuton liian alhaisen mitoituksen vuoksi.

Hoidon ja hoivan on oltava turvallista, jotta se tuottaa parempaa hyvinvointia ihmisille. Hyvinvoivat ihmiset taas tarvitsevat vähemmän kalliimpia palveluja. Kustannuksia siis säästyy panostamalla, ei leikkaamalla.