Puheeni Helsingin sos.dem.piirin kokouksessa 13.2.2017

Puheeni Helsingin sos.dem.piirin kokouksessa 13.2.2017
Hyvä ystävät,
Helsinki on minulle rakas kotikaupunki. Ihastuin Helsinkiin jo ekaluokkalaisena maalaistyttönä istuessani 60-luvulla Tuomiokirkon portailla jäätelötötterön kanssa. Olimme visiitillä Myllypurossa asuvan enoni luona.
Helsinkiin piti päästä heti kun mahdollista. Olen siis tänne 80-luvun alussa muuttanut, junan tuoma kuten tuhannet muut helsinkiläiset. Rahattomana, mutta mieli rohkeana: minulla oli työpaikka ja pikkuruinen yhden huoneen asunto Ruskeasuolla. Nuorelle tytölle tulo Helsinkiin oli suuri seikkailu.
Vuoden kuluttua äitini kauhuksi irtisanoin itseni työstä ja ryhdyin pänttäämään Helsingin yliopiston pääsykokeisiin. Pääsin valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. Opiskelijajärjestötoiminta, harrastukset ja toiminta demareissa OSY:ssa, nuorisopiirissä toivat ystäviä ja antoivat mahdollisuuden toteuttaa unelmia, joihin uskoin ja uskon edelleen.
Hyvät ystävät! Nyt edessä olevat vaalit ovat meille tärkeämmät kuin koskaan.
En voi jäädä katsomaan sivusta, kun rakentamaamme hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan, yhtiöitetään ja heitetään kylmästi kilpailemaan monikansallisten terveysjättien kanssa.
Hyvät ystävät, nyt on lähdettävä liikkeelle ja kerrottava, mistä tässä on kysymys. Nyt on näytettävä, että meillä on vaihtoehto, joka toimii. Meidän vaihtoehtomme perustuu julkisiin palveluihin, joita täydennetään yksityisillä. Tavoitteena on nopeat ja oikea-aikaiset palvelut kaikille –ei vain niille joiden ääni kuuluu kovimmin.
Helsinki on muuttunut ja kasvanut viimeisinä vuoksikymmeninä paljon. Ja kasvu jatkuu.
Päätökset yleiskaavasta mahdollistavat uusien asuinalueiden syntymisen ja rakentaminen on yleisestä taloustilanteesta huolimatta täällä kovassa vauhdissa.
Joka aamu näen omin silmin tullessani idästä metrolla keskustaan, miten Kalasatama nousee päivittäin. Sinne syntyy koti 25 000 helsinkiläiselle ja noin 10 000 työpaikkaa.
Asuntoja pitää syntyä tavallisille ihmisille. Lapsillemme, jotka perustavat perhettä ja sinnittelevät pätkätöiden kurimuksessa. Yksineläville ihmisille, joilla ei ole toisen tuloja tukena.
Emme halua hyväksyä kuin luonnonlakina sitä, että Helsingissä täytyy asua ahtaasti, kun maalaisserkut asuvat samoilla tuloilla omakotitalossa. Siksi Helsinkiin on rakennettava uusia koteja. Mutta kehityksen on oltava hallittua ja kestävää.
Helsinki on Suomen pääkaupunkina maailmanluokan toimija ja koko Suomen talouden veturi.
Helsinki on osaamisen keskittymä – työikäisistä helsinkiläisistä neljä viidestä on suorittanut jonkun peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
Pelkästään pääkaupunkiseudulla syntyy kolmasosa bruttokansantuotteesta. Kansantuote syntyy yrityksissä, kouluissa, palveluissa, tutkimuslaitoksissa. Kansantuote ei synny vain pääkonttorien hallituksissa tai rahoituspäätöksissä.
Tämän yhteisen kakun tekevät kaikki ne sadat tuhannet ihmiset, jotka joka aamu heräävät kellon sointiin mennäkseen töihin. Maksavat veronsa ja kasvattavat yhteistä hyvää.
Yhteisen kakun kasvattaminen on keskeistä, mutta –hyvät toverit- niin on myös se tapa, jolla yhteistä hyvää jaetaan. Nyt hallitus on kokoomuksen vetonarussa myymässä hyvinvointimme keskiössä olevat peruspalvelut yksityisille ja jakamassa yhdessä rakentamamme kakun kavereilleen. Tälle meidän on näissä vaaleissa tehtävä stoppi. Me esitämme oman kestävän vaihtoehdon. Vaihtoehdon, jossa vapaus saada hoitoa ja palveluja toteutuu ilman yhtiöittämistä.
Helsingin seutu on Suomen tärkein yritystoiminnan keskittymä.
Helsingin seudun osuus maan yrityksistä on neljäsosa ja koko maan yritysten liikevaihdosta yli 40 prosenttia syntyy täällä.
Helsingin tilanne kansainvälisesti kilpailukykyisenä alueena ei ole itsestään selvyys. Pääkaupunkiseudun on kyettävä paremmin yhteistyössä synnyttämään imuvoimaa, joka syntyy siitä, että samalle alueelle tiivistyy asukkaita, osaamista ja erilaisia yrityksiä. Kun kansainväliset yritykset miettivät sijoittumista, niillä on oltava näkymä siitä, että alueella on tahto kehittyä ja halu houkutella uusia ihmisiä ja osaajia.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että metropolialueiden tiivis yhteistyö seudun kuntien kanssa tuottaa keskittymishyötyjä, joista nauttivat asukkaat, yritykset ja ympäristö. Se merkitsee liikenteen, asumisen ja työpaikkojen järkevää sijoittumista ja tuottaa taloudellista säästöä tehostumisen myötä.
Pormestarina perustaisin toimintani yhteistyöhön, en mustasukkaiseen kilpailuun naapurikuntien kanssa. Toimisin sillanrakentajana pääkaupunkiseudun kuntien kanssa sekä valtiovaltaan päin. Tavoitteena on oltava toimivat, sujuvat liikennejärjestelyt sekä uusien työpaikkojen syntyminen.
Olen toiminut opetusministerinä ja vastannut Helsingin kaupungilla sivistystoimessa mm. kaupunkitutkimusverkoston vetäjänä pääkaupunkiseudun kuntien ja yliopiston yhteistyöstä.
Helsingin kaupungilla tiivistäisin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Kaupunki voi monin tavoin varmistaa yliopistolle, opiskelijoille ja tutkijoille mielenkiintoisen ja sujuvan toimintaympäristön.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta luo puolestaan edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle. On hienoa, että saimme läpi Metropolian uuden kampuksen sijoittumisen Myllypuroon. Tein sen eteen aikanaan paljon töitä Metropolian hallituksessa ja Ritva Viljanen jatkoi sen lopulliseen päätökseen. Myllypuroon tulee 6000 opiskelijan ja 500 työntekijän kampus. Se on iso saavutus, josta voimme olla ylpeitä.
Hyvät ystävät, toverit,
Kun kaupunki kasvaa, on keskeistä huolehtia, että alueille syntyy toimeliaisuutta kuten Myllypuroon korkeakouluopetuksen sijoittumisen myötä.
Kasvun on tapahduttava hallitusti ja että maltamme huolehtia koko kaupungin tasapainoisesta kehityksestä.
Helsingin sosiaalisesta hyvinvoinnista on pidettävä nykyistä paremmin kiinni. Huolta aiheuttaa alueiden eriytymiskehitys, josta kaupunkitutkijat varoittavat.
Kansainvälisesti vertaillen Helsingissä ei ole kuitenkaan toivottomuuden kehään painuneita alueita. Alueiden sosiaaliset indikaattorit kuten pitkäiakaistyöttömyys, koulutustaso ja terveyserot kuitenkin paljastavat, että eriarvoistuminen on käynnissä.
Suuressa kaupungissa asuntopolitiikalla voidaan tehdä paljon ja asunnottomuuden poistaminen on oltava kärjessä.
Uusien alueiden palveluiden on oltava tarjolla alueen valmistuessa: päiväkodit, koulut, liikuntapaikat ja nuorisotilat. Perheiden taloudellista taakkaa voidaan helpottaa poistamalla varhaiskasvatusmaksut kaikilta. Se kannustaa myös naisia työhön ja parantaa työllisyysastetta.
Helsinkiä ei voi tarkastella vain teknokraattisilla talouden mittareilla. Helsinki ihmisyhteisönä luo kaupungin sielunmaiseman. Alueilla ja niiden asukkailla on oma historiansa ja se näkyy eri kaupunginosissa.
Esikaupunkialueiden ihmisten mukana kulkee ylisukupolvinen historia. Tänä päivänä 60-luvun lähiöiden muuttajapolvi on saavuttanut eläkeiän. Maksuton terveyskeskuskäynti ja toimivat edulliset kotipalvelut ovat välttämättömyys ikääntyneiden selviytymiselle. Kenelläkään ei voi olla varaa vastata itse vanhuuden hoivasta, siksi yhteiskunnan on vastattava laadukkaista vanhuspalveluista.
Helsinki on monikulttuurinen kaupunki. Vierailin tammikuussa lukuisissa lukioissa Helsingissä: itäkeskuksen kielilukiossa, Vuosaaren lukiossa, Viikin ja Oulunkylän lukioissa. Oli upeaa käydä aitoa keskustelua nuorten kanssa ja kuulla, mikä heitä askarruttaa. Kysymykset päihittivät vaikeusasteeltaan moninkertaisesti eduskunnan kyselytunnin.
Monikulttuurisuus on osa koulujen tavallista arkea. Tänne tulleet ja täällä syntyneet maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat suomalaisia, helsinkiläisiä ja heillä on oikeus odottaa etenemistä työssä ja omassa elämässään tasavertaisina muiden kanssa.
Kaikille yhteinen laadukas peruskoulu on paras sosiaalinen liima, joka mahdollistaa uusien kykyjen ja luovuuden nousun.
Toimiessani apulaiskaupunginjohtajana minulle kuuluivat myös maahanmuuttoasiat. Helsinki on lähtenyt aina rohkeasti toteuttamaan omia arjen ratkaisuja. Käynnistin Helsingissä mm. kotona lapsiaan hoitavien äitien suomenkielen opetuksen leikkipuistoissa. Maahanmuuttajien kielitaitoon ja työllistymiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota ja suunnata siihen resursseja.
Hyvät ystävät!
Helsinkiä ei johdeta kuin yritystä. Helsinki on ihmisten kaupunki ja kaikkien ihmisten arjen asiat –myös niiden, joiden ääni ei kuulu- on otettava todesta.
Meidän on tunnistettava, mitä näennäisen rauhallisen pinnan alla tapahtuu. On oltava läsnä ja kuunneltava ja kuultava, mitä ihmiset haluavat kertoa.
Tulevaisuuden uskoa syntyy vain luottamalla ihmisiin ja heidän kykyihinsä. Erityisesti nuoriinsa uskova, heitä kannustava ja tukeva kaupunki voi menestyä.

Hyvät ystävät, Helsinki on mahdollisuuksien metropoli.
Haluan antaa kaikkeni, jotta kaikki helsinkiläiset pysyvät mukana- että ketään ei jätetä sivuun.
Haluan, että Helsinki on asukkailleen luovuuteen innostava, houkutteleva ja turvallinen – ympäristöstään vastuuta kantava ihmisten kaupunki.
Hyvät toverit. Olen käytettävissä sosialidemokraattien pormestariehdokkaaksi Helsingissä. Kiitos!