Tänä aamuna sydämeni tuntuu raskaalta lukiessani uutisia Ukrainasta. Helsingin Sanomissa kerrotaan, miten nuoren oikeustieteen opiskelijan Mykolan elämä muuttui hetkessä. Rauhallinen kotikaupunki muuttui sotatantereeksi. Sota Euroopassa tulee erityisen lähelle.

Torstaina 24. helmikuuta klo 4 aamulla Venäjä hyökkäsi brutaalilla tavalla Ukrainan kimppuun tappaen siviilejä: aikuisia, lapsia, vanhuksia.

Juuri aikuistuneesta nuorukaisesta tulee sotilas, joka puolustaa maataan, kotiaan ja läheisiään. Oikeutta itsenäisyyteen ja vapauteen päättää itse oman maansa asioista.

Emme saa hellittää Ukrainan tukemisessa. Suomi lahjoittaa puolustustarvikkeita ja antaa koulutusta. On tärkeää, että toimimme kaikin tavoin. Me siviilit voimme lahjoittaa Ukrainaa avustaville järjestöille ja voimme tukea tänne sotaa paenneita monin tavoin.

Pakotteista Venäjää vastaan pidetään kiinni ja meidän on jaksettava ymmärtää niiden merkitys, vaikka se vaikeuttaisi elämäämme.

Ukraina taistelee demokratian ja vapauden puolesta. 

Slava Ukraini!