Suomi on menestyvä ja verrattain hyvinvoiva maa, mutta kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta ei voi rakentaa yksin. Ratkaisuja koko maailmaa koskettaviin globaaleihin haasteisiin pitää etsiä yhteistyössä muiden maiden kanssa. Suomen läheisin ja tärkein yhteistyöverkosto sekä taloudellinen ja poliittinen viitekehys on Euroopan unioni. Euroopan unioni linkittyy Suomessa tiiviisti ja poikkihallinnollisesti kaikille poliittisen päätöksenteon alueille. EU ei ole meistä irrallinen toimija, vaan osa Suomen poliittista elämää ja EU-päätöksenteko on osa jokapäiväistä päätöksentekoamme.

EU on arvoyhteisö, joka perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä vapauden, tasa-arvon ja oikeusvaltion arvoille. Siksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen on kuljettava käsi kädessä talouspoliittisten päätösten kanssa. Toimivien ja oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden edellytys on työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen.

Työministerinä työskentelin EU-tasolla aktiivisesti useiden työntekijöiden asemaa parantavien hankkeiden parissa. Saimme valmiiksi vähimmäispalkkadirektiivin, jolla torjutaan työssä käyvien köyhyyttä ja tasoitetaan tuloeroja EU-alueella sekä tuetaan työehtosopimustoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa. Kävin keskusteluja pohjoismaiden ministerikollegoiden kanssa ja etsimme yhteisiä tulokulmia. Tapasin komissaari Schmitiä ja painotin pohjoismaille tärkeää työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää ja se kunnioittamista direktiivissä. Minimipalkkadirektiivin osalta ajoissa aloitettu vaikuttamistyö kantoi hedelmää ja onnistuimmekin tavoitteissamme. Alustatyötä tekevien aseman parantamiseen tähtäävän direktiivin parissa on myös tehty paljon töitä, mutta EU-jäsenmaiden yhteistä näkemystä etenemisestä ei ole vielä saavutettu. Toivon että alustatyöntekijöiden asemaa aidosti parantava lopputulos saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Olemme muutoinkin luoneet EU:ssa pelisääntöjä uuden ajan digitaalisille yrityksille ja saimme valmiiksi digitaalisia markkinoita sekä palveluita koskevat säädökset.

Myös työelämän tasa-arvossa saimme edistystä aikaan. Vastikään hyväksytyn palkka-avoimuusdirektiivin määräykset eivät valitettavasti ole yhtä kunnianhimoisia kuin Marinin hallituskaudella valmisteltu ja harmillisesti kaatunut lakiesitys, mutta direktiivin myötä otetaan kuitenkin askelia oikeaan suuntaan. Olen myös tyytyväinen, että pitkään henkilökohtaisesti ajamani naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa etenee. Pörssiyhtiöiden hallituksiin tulee sitovat sukupuolikiintiöt pitkään jäissä olleen direktiivin hyväksymisen myötä.

Reilu kilpailu EU:n sisämarkkinoilla on yksi unionin olemassaolon kulmakivistä. Vastuullisen liiketoiminnan edistäjänä EU on globaali edelläkävijä ja kunnianhimotason asettaja, ja siksi olen tyytyväinen viime vuosien edistysaskeliin. Saavutimme viime vuonna jäsenmaiden yleisnäkemyksen yritysvastuudirektiivistä, jonka tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa sekä ankkuroida ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelu osaksi yritysten toimintaa ja hallintotapaa. Neuvottelut parlamentin ja komission kanssa pääsevät toivottavasti alkamaan syksyllä ja tuloksia olisi tärkeä saada ennen seuraavia EU-vaaleja keväällä 2024.

Viime vuonna hyväksyttiin kestävyysraportointidirektiivi, jonka mukaan yritysten on raportoitava, miten niiden liiketoimintamalli vaikuttaa niiden kestävyyteen ja miten ulkoiset kestävyystekijät kuten ilmastonmuutos tai ihmisoikeuskysymykset vaikuttavat niiden toimintaan. Puheenjohtajuuskaudellaan 2019 Suomi ajoi aktiivisesti maakohtaista veroraportointia ja direktiivimuutos hyväksyttiin viimein 2021 syksyllä. Jatkossa suurten kansainvälisesti toimivien konsernien ja yritysten tulee julkaista tuloverotietojaan. Veronkierto on merkittävä globaali ongelma, joka vääristää kilpailua ja rapauttaa hyvinvointivaltiota. Maakohtainen veroraportointi lisää suuryritysten toiminnan läpinäkyvyyttä.

Kuluneella hallituskaudella Suomi ja Eurooppa ovat kohdanneet kriisin toisensa perään. Koronavirus, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä viime talven energiakriisi ovat koetelleet koko maanosan ja sen kansalaisten voimavaroja ja jaksamista. Kriisit ovat kuitenkin tuoneet Eurooppaa myös yhteen, ja osoittaneet yhteistyön voiman haasteiden edessä. Ollakseen vahva Suomi tarvitsee myös vahvaa Eurooppaa. Siksi Suomen on tärkeä olla jatkossakin EU:ssa aktiivinen ja yhteistyökykyinen tiimipelaaja, sillä tämän päivän ja tulevaisuuden suuret haasteet on helpompi ratkaista yhdessä.