Suomi työelämän laadun kärkimaaksi

Pikkuhiljaa olen päässyt loman reunasta kiinni tällä viikolla. Lomaillessa pitää päästä irti arjesta ja työkuvioista. Monille loma on kuitenkin vain haave. Moni nuori jää työsuhteiden vaihtuessa vaille kunnollista lomaa ja uupuu. Seuraa tehottomuutta ja kyky luoda uutta heikkenee. Siihen meillä ei ole varaa.

Työelämässä on meneillään suuri muutos, joka tapahtuu robotisaation ja digitalisaation myötä.
Emme ole muutoksen kanssa yksin. Työn tekemisen tavat, työelämän laatu ja sääntely ovat globaaleja kysymyksiä.

Samaan aikaan kun meillä työelämään tulevat robotit ja digitalisaatio, on maailmassa edelleen alueita, joissa nämä ovat täyttä utopiaa. On maita, joissa työntekijät työskentelevät henkensä kaupalla, mitättömän pienellä palkalla jatkuvassa epävarmuudessa.

Myös Suomessa monet joutuvat sinnittelemään pätkätöissä, vastentahtoisissa osa-aikaisissa työsuhteissa tai täysin työttöminä. Työttömyys luo eriarvoisuutta ja sysää pahimmillaan ihmisen syrjäytymisen polulle.

Vähäosainen työntekijä on helppo kohde hyväksikäytölle. Kaikille tulee taata yhdenvertainen kohtelu työssä. Maahanmuuttajat tai nuoret eivät ehkä tunne oikeuksiaan. Työttömänä pitkään olleen voi olla vaikea kieltäytyä työoloista,  jotka muistuttavat enemmän hyväksikäyttöä kuin työsuhdetta. Suomessa on todistettavasti myös ihmiskaupan uhreja, jotka joutuvat tänne tultuaan orjatyöhön.

Omasta kokemuksestani olen oppinut, että muutosten keskellä pitää rakentaa luottamusta. On ollut surullista seurata hallituksen viimeaikaisia toimia. Luottamuksen sijaan on harrastettu sanelua. Eri tahoilla on suorastaan muotia asettaa kyseenalaiseksi kolmikantainen neuvottelujärjestelmä.

Suomi voi olla kokoaan suurempi myös työelämän laadun kehittäjänä. Olennaista on reiluus puolin ja toisin. Pitää voida luottaa siihen, että pelisääntöjä noudatetaan ja väärinkäytöksiin puututaan.

Edellisessä hallituksessa työministeri Lauri Ihalaisen valmistelusta laadittiin strategia, jossa tavoitteeksi asetettiin suomalaisen työelämän kehittäminen Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä.

Hyvä kello kuuluu kauas. Suomen on oltava kärjessä viemässä maailmalle sopimisen kulttuuria ja toimivia työelämän pelisääntöjä.