Turvapaikanhakijalasten kotouttamisella on kiire

Miina Sillanpää oli yksi niistä yhdeksästätoista naisesta, jotka valittiin uuteen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907. Hänen ensimmäinen puheenvuoronsa koski tarvetta perustaa koteja turvattomille yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen. Asiasta tehty eduskunta-aloite ei kuitenkaan silloin eikä monta kertaa uudistettunakaan tuottanut tulosta. Vasta sotavuonna 1942 vihittiin Helsingissä maamme ensimmäinen Ensi Koti, jonka rakentamiseen varta vasten perustettu yhdistys oli onnistunut hankkimaan rahat. Yhdistystä johti Miina Sillanpää, josta tuli myös Suomen ensimmäinen naisministeri. Miina Sillanpään syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta.

Tänään vastaavanlaisessa hädässä ovat maahamme pakolaisina ja turvapaikanhakijoina saapuneet lapsiperheet. Lasten turvattomuudesta kertoo, että koko Euroopan tasolla ainakin 10 000 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa on kadonnut saapumisensa jälkeen. Moni on todennäköisesti joutunut järjestäytyneen rikollisuuden uhriksi.

Suuri osa myös Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on lapsia. Viime vuonna yli 3000 alaikäistä tuli maahan yksin. Meidän on kiinnitettävä erityinen huomio näiden lasten ja nuorten elinoloihin, jotta syrjäytyminen suomalaisesta yhteiskunnasta vältetään.

On pidettävä huolta siitä, että vastaanottokeskusten ja hätämajoituspaikkojen tilat ovat tarkoituksenmukaisia lapsille ja lapsiperheille. Heille on turvattava lapsiystävälliset ja lasten kehitystä mahdollistavat olosuhteet. Meidän tulee myös erityisesti panostaa oleskeluluvan saaneiden perheiden ja lasten kotouttamiseen. Lapsiperheille tarvitaan heidän erityistarpeensa tunnistavia palvelukokonaisuuksia, vertaistukea, yhteiskuntaamme integroituja koteja, joissa perheet voivat turvallisin mielin aloittaa omaehtoisen ja lasten hyvää kehitystä turvaavan elämän. Toiminnan hyvällä organisoinnilla voitaisiin myös kansalaisjärjestöjen osaaminen ja vapaaehtoistyö saada parhaalla tavalla käyttöön.

Turvapaikanhakijana saapuneet äidit jäävät helposti lasten kanssa kotiin ja vaille suomen tai ruotsin kielen oppimisen mahdollisuuksia. Heikko kielitaito puolestaan lisää maahanmuuttajien syrjäytymisriskiä. Kotoutumispalveluiden ja kielikoulutuksen onnistuminen on välttämätöntä, jotta lapset ja nuoret saadaan integroitua yhteiskuntaan. Avainasemassa on oltava lasten ja perheiden osallisuus yhteiskunnassa. Vain tällä tavoin oleskeluluvan saaneet saadaan aikanaan myös aktiivisesti mukaan työmarkkinoille.

Jätin tänään eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa toivotaan hallitukselta toimenpiteitä lasten ja lapsiperheiden paremmaksi huomioimiseksi vastaanottoyksiköissä, sekä lisäpanostuksia heidän kotouttamiseensa. Aloitteen allekirjoittajiksi löytyi kansanedustajia lähes jokaisesta eduskuntaryhmästä, mikä on hyvä osoitus asian merkittävyydestä.