Uusi vuosi 2017 on meille suomalaisille erityinen: maamme juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttä. Itsenäisyytemme aikana on käyty yksi sota toinen toisiamme vastaan ja kolme muuta sotaa ulkoista vihollista vastaan. Kansalaissodan haavat alkavat vasta nyt umpeutua. Raskasta menneisyyttä on uskallettu historian tutkimuksen ja taiteen kautta avata.
Helpompaa onkin käsitellä toisen maailmansodan traumaa. Talvisota yhdisti kansan yhteisen vihollisen kautta. Jatkosota ja Lapinsota toivat edelleen raskaita menetyksiä, jotka muistetaan vielä tänä päivänä. Tuntemattoman sotilaan henki jaksaa elää.
Suomea jakoi historian alkutaipaleen ajan luokkaerojen ohella myös sukupuolten väliset erot. Puhuttiin sukupuolten välisestä sodasta tai kuilusta. Suurimman osan Suomen historiasta maata ovat johtaneet eduskunnassa ja hallituksessa sekä presidentteinä ja piispoina miehet. Historiamme onkin täynnä politiikan ja kulttuurin vahvoja miehiä, jotka ovat muovanneet käsitystämme suomalaisuudesta kuten C.G.E. Mannerheim, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela ja Urho Kekkonen.
Naisten nousu politiikassa alkoi 60-luvulta, mutta saavutti nykyisen tasonsa vasta 1990-luvulle tultaessa.
Taiteessa ja kulttuurissa naiset ovat kuitenkin nousseet jo miehisen ylivallan aikana. Kulttuurin suuria nimiä ovat esimerkiksi Minna Canth tai Helene Schjerfbeck. Naisten saavutukset osana suomalaisen kulttuurin historiaa ovatkin tulleet näkyviin vasta sitten kun naisten asema kaikilla yhteiskunnan aloilla on ylittänyt ns kriittisen massan.
Naispollitikoista Miina Sillanpään nousu köyhästä lapsityöläisestä ensimmäisten kansanedustajien joukkoon 1906 vaaleissa ja myöhemmin ensimmäiseksi naisministeriksi Väinö Tannnerin hallitukseen on uskomaton aikansa sankaritarina.
Naiset ovat yhä harvemmin ainokaisia päättävissä elimissä. Naisjärjestöjen painostuksella eduskunnan läpi ajamat sukupuolikiintiöt ovat varmistaneet myös miehille aiempaa suuremman osuuden perinteisissä naisvaltaisissa päätöksentekoelimissä.
Viimeisinä vuosikymmeninä naiset ovat saavuttaneet merkittävän osuuden eduskunnassa ja naisia alettiin nimittää puolet hallitukseen Paavo Lipposen pääministerikaudella.
Ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen valittiin milleniumvuonna 2000. Lainsäädäntö alkoi muuttua naisten aktiivisuuden myötä kuten naisiin kohdistuvan väkivallan määrittely täsmällisemmin rikoslaissa. Yhtälailla perhepolitiikka on noussut keskustelun keskiöön ja siihen osallistuvat tänä päivänä myös miehet.
Ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen valittiin Milleniumvuonna 2000.
Millaisen maan haluamme antaa tänä vuonna syntyville tytöille ja pojille?
Suomalainen todellisuus linkittyy yhä tiiviimmin siihen, mitä koko maailmassa tapahtuu. Olemme samalla sekunnilla tietoisia maailman politiikan tapahtumista koko maapallolla. Tiedonvälitys ei ole enää toimitusten analyysien takana, vaan tietoa jaetaan ihmisten kesken suoraan.
Kuka tahansa voi syöttää totuutena myös valheita ja propagandaa. USA:n vaalit ja Brexit ovat maailmanluokan esimerkkejä. Kansalaisten keskuudessa vääristelyä tietoa ja myös valheita on jaettu meilläkin jo pitkään sosiaalisessa mediassa. Mustamaalataan toimittajia ja poliitikkoja, jotka puhuvat asioista, joista halutaan vaieta. Näistä asioista kirjoittaa myös Emmi Itäranta tänään Helsingin Sanomissa.
Ainoa tie on nostaa pimeät voimat näkyviin, osoittaa ihmisille motiivit vääristelyn takaa ja kertoa asioiden oikea laita.
Media, tutkijat ja asiantuntijat ovat niitä totuuden trolleja, joiden pitää entistä aktiivisemmin seurata, mitä liikkuu ja uskaltaa nostaa äänensä kuuluviin.
Poliitikkojen, jotka haluavat kunnioittaa asiantuntijuutta ja faktoja, pitää kuunnella avoimella mielellä asiantuntijoita päätösten tueksi.
Lastemme tulevaisuuden ja demokratian turvaksi kriittinen medialukutaito nousee peruskoulun ykkösasiaksi.
Toivotan kaikille analyyttistä ja valoisampaa Uutta Vuotta 2017!
Tuula Haatainen