KIRJASTOT – KUNTALAISTEN ARVOSTAMA KULTTUURIPALVELU

Kirjasto oli minulle lapsuudessa henkinen portti maailmalle. Lapsuudessani asuimme maalla kansakoululla, jossa isäni toimi opettajana. Koululla oli pienen pieni kirjasto koulutarvikevaraston perällä. Opittuani lukemaan, aloin lukea kirjoja, mitä irti sain: Tiina-kirjat, Viisikot, maantiedon kuvakirjat -kaikki kiinnosti. Myöhemmin kirjasto tarjosi kaupungissa kokeisiin lukupaikan ja paikan olla rauhassa kuunnellen musiikkia. Kirjasto on ollut henkisen kasvuni tukipiste. 

Poliittisella urallani olen pitänyt yhtenä tärkeimmistä saavutuksistani, kun sain nuorena valtuutettuna kaupunginvaltuustossa pelastettua Roihuvuoren kauniin kirjaston lakkauttamissuunnitelmalta. Tein asiasta ponnen ja valtuusto hyväksyi sen yksimielisesti. Kirjasto remontoitiin ja se jatkaa tärkeää työtään ja on ahkerassa käytössä.

Kirjasto onkin tutkitusti arvostetuin kunnallinen peruspalvelu Suomessa. Se ei ole pelkästään paikka, josta lainataan kirjoja, vaan se on monipuolinen kohtaamispaikka, oppimisen ja inspiraation keskus sekä tasa-arvoa ja sivistystä edistävä palvelu. Kirjastojen käyntimäärät ja kirjastoverkoston laajuus osoittavat, että helsinkiläiset rakastavat kirjastojaan ja käyttävät niitä aktiivisesti.

Ennätysten vuosi 2024

Helsingissä kirjastoa on kehitetty määrätietoisesti. Sain johtaa keskustakirjaston Oodin kehittämisprojektia Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana toimiessani. Kirjastotoimen tuolloinen johtaja Maija Berndtson oli näkemyksellinen ja osaava johtaja, jonka kanssa työtä oli ilo tehdä. Helsingin kirjastoissa koettiin ennätysvuosi vuonna 2024. Ennätykset rikottiin sekä kävijämäärissä, lainauksissa että uusien kirjastokorttien hankinnassa. Kävijöitä oli vuoden aikana yhteensä 9,2 miljoonaa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Kirjoja ja muuta aineistoa lainattiin yhteensä 5,7 miljoonaa kappaletta, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myös uusien kirjastokorttien määrä kasvoi merkittävästi, mikä kertoo uusien käyttäjien löytäneen kirjastopalvelut entistä paremmin.

Monipuolinen ja saavutettava kirjastoverkosto

Helsingissä on 38 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa, jotka palvelevat kaupunkilaisia kattavasti eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kirjastotoimintaa tarjotaan viidessä palvelukeskuksessa, ja kotipalvelu tuo kirjaston palvelut kotiin asti niille, joilla ei ole mahdollisuutta vierailla kirjastossa itse. Tämä tekee kirjastoista aidosti saavutettavia ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus hyödyntää niiden tarjoamia palveluita.

Kirjastot eivät kuitenkaan ole vain lainaustoiminnan keskuksia, vaan myös aktiivisia yhteisöllisiä tiloja. Niissä järjestetään tapahtumia, työpajoja ja luentoja, jotka tuovat yhteen kaikenikäisiä ja -taustaisia kaupunkilaisia. Kirjastot toimivat oppimisen, tiedonhaun ja digitaalisen osaamisen kehittämisen paikkoina sekä tarjoavat tiloja opiskeluun ja työskentelyyn. Monissa kirjastoissa on myös musiikki- ja pelitiloja sekä monenlaista teknologiaa, kuten 3D-tulostimia ja ompelukoneita, joita asiakkaat voivat käyttää.

Tulevaisuuden kirjastot

Helsingin kirjastot kehittyvät jatkuvasti vastaamaan kaupunkilaisten tarpeisiin. On tärkeää kuunnella asiakkaita ja huomioida asuinalueiden erityispiirteet kirjastopalveluiden kehittämisessä. Tulevaisuuden kirjastoissa panostetaan entistä enemmän monimuotoisiin palveluihin, digitaalisiin ratkaisuihin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kirjastojen merkitys kaupungin elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä on kiistaton, ja siksi niiden kehittäminen on tärkeä osa kaupunkistrategiaa.

Helsingin kirjastot ovat ja pysyvät kuntalaisten rakastamana kulttuuri- ja sivistyspalveluna. Ne ovat kohtaamispaikkoja, tietolähteitä ja hyvinvoinnin tukipilareita, joiden arvo vain kasvaa tulevaisuudessa.

Haluan, että kirjastot kukoistavat. Siksi on tärkeää, että  

• Helsingin kirjastoverkoston kattavuus varmistetaan ja kehitetään käyttäjäystävällsiä digitaalisia palveluita, jotta jokaisella on yhdenvertainen pääsy tiedon ja kulttuurin äärelle.

• Kirjastojen roolia vahvistettava oppimisen, kansalaisaktiivisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjinä tarjoamalla laaja valikoima aineistoja, tapahtumia ja työskentelytiloja.

• Riittävä rahoitus varmistettava, samoin henkilöstöresurssit, jotta kirjastot voivat kehittää palveluitaan ja vastata kasvaviin asiakastarpeisiin.

• Panostettava myös e-kirjoihin, verkkokoulutuksiin ja muihin digitaalisiin ratkaisuihin, jotka laajentavat kirjaston saavutettavuutta ja käyttömahdollisuuksia.

• Kirjastoja kehitettävä alueellisten tarpeiden mukaan ja toimintaa integroitava muihin kunnallisiin palveluihin, kuten koulutukseen ja nuorisotyöhön.