Suomalainen taide kiinnostaa nyt maailmalla. Viime viikolla uutisoitiin useista suomalaisista näyttelyistä suurissa kaupungeissa – Helene Schjerfbeck New Yorkissa, Pekka Halonen Pariisissa ja Ateneumin Gothic Modern Wienissä. Tämä on erittäin hieno asia.
Kaikille nyt isosti näkyvillä oleville edesmenneille taiteilijoille on yhteistä, että he ovat olleet kansainvälisiä jo eläessään. Kansainvälistyminen on menestyksen avaimia myös nykypäivän taidekentällä, mutta se ei onnistu itsestään.
Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että Business Finlandin Exhibition Explorer -tuki on lakkautettu. Tuki oli tärkeä gallerioille, jotka markkinoivat suomalaista taidetta maailmalla. Tuki on ollut määrältään pieni, tänä vuonna vain 10 000 euroa hanketta kohden. Pienuudestaan huolimatta se on ollut elintärkeä väline kansainväliseen verkostoitumiseen ja suomalaisen taiteen esille saamiseen ulkomailla.
Kansainvälistyminen vaatii pitkäjänteisesti työtä. Tämä tunnistetaan myös vasta hyväksytyssä kulttuuripoliittisessa selonteossa, jossa tavoitteiksi nostettiin luovan alan elinkeinotoiminnan ja kasvun vahvistuminen, viennin lisääntyminen ja kansainvälisten rakenteiden kehittyminen. Tavoitteet vaativat kuitenkin sitä, että muut päätökset tukevat niiden saavuttamista, eivätkä estä niitä.
Taide ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa rakentamassa myönteistä Suomi-kuvaa maailmalla. Ei voi olla niin, että suomalaisen taitelijan pitää kuolla päästäkseen maailman maineeseen. Meillä on Suomessa paljon kiinnostavia taitelijoita, jotka ansaitsevat saada näkyvyyttä rajojemme ulkopuolella elinaikanaan. Vain tukemalla kansainvälistymisen mahdollistavaa työtä voimme saada nauttia sen hyödyistä laajemminkin.