Koulutusmäärillä ja -vastuilla on keskeinen rooli niin korkeakoulutettujen määrän kasvattamisessa kuin osaamisen kohdentamisesta työvoimapula-aloille. Hyvänä esimerkkinä toimii terveystieteiden maisterien ja tohtoreiden koulutusvastuun antaminen Helsingin yliopistolle – uudistus vahvistaa koko Uudenmaan sosiaali- ja terveysalaa.
Tällä hetkellä liian moni työpaikka jää täyttämättä puuttuvan osaamisen takia. Koulutus- ja osaamistason nostaminen ovat ratkaisevia toimia työllisyyden vahvistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 % nuorista on siten keskeisimpiä tavoitteitamme ja pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen tarvitaan jatkossakin. Osaamistason vahvistamiseksi ja työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus päätti hiljattain uusista koulutusvastuista korkeakouluille. Olen itse painottanut päätöksenteossa vahvaa tutkimusosaamista mutta myös alueellisiin ja kansallisiin osaajatarpeisiin vastaamista. Esimerkiksi Helsingin yliopisto sai vihdoin oikeuden kouluttaa terveystieteiden maistereita ja tohtoreita. Olen itse ajanut tätä muutosta pitkään ja se on tässä tilanteessa entistä perustellumpi ratkaisu.
Tällä hetkellä sote-alla nähdään työvoimapula ja erityisen haastava tilanne on Uudellamaalla, jossa asuu noin 30% koko Suomen väkiluvusta. Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrin mukaan alueella on paljon pulaa sairaanhoitajista, lähihoitajista, lääkäreistä mutta myös ylihoitajista ja osastonhoitajista. Samalla tiedämme, että sosiaali- ja terveysalan ylihoitajista noin 80% ja osastonhoitajista noin 76% jää eläkkeelle 2040 –luvulle tultaessa.
Olen itse sairaanhoitaja ja tiedän käytännön kokemuksesta, kuinka merkittävä rooli osaavalla esihenkilöllä on. Hoitotyön johtajat tuntevat henkilöstön työn sisällöt, niihin liittyvät kehittämistarpeet sekä ennen kaikkea potilaiden tarpeet. Terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutus vihdoin myös HYKS:n alueella lisää sosiaali- ja terveysalan pito- ja vetovoimaa, tarjoaa mahdollisuuden kehittyä työuralla ja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittavaa osaamista. Uudella koulutusvastuulla on ollut niin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestä Tehyn kuin myös Uudenmaan ammattikorkeakoulujen vahva tuki: Uudistus vahvistaa koko Uudenmaan sosiaali- ja terveysalaa.
Samalla kun laajennamme sisäänpääsyä ja koulutusvastuita on entistä tärkeämpi varmistaa, että opintojen suorittaminen on sujuvaa. Korona-aika on selvästi näyttänyt sen, että opiskelijoilta ei voi odottaa enempää venymistä. Toivoisinkin korkeakouluilta aloitteita siitä, miten opintoja voisi suorittaa joustavasti mahdollisen alan vaihdon näkökulmasta ja toisaalta siten, että esimerkiksi maisterin tutkinnon tekeminen onnistuisi työn lomassa. Tämän kanssa monet opiskelijat käytännössä jo nyt taiteilevat ja pitäisin itse hyödyllisempänä joustavaa suorittamista kuin sitä, että pelkän kandidaatin tutkinnon työelämärelevanssia keinotekoisesti vahvistettaisiin. Opintojen loppuunsaattaminen jouhevasti työelämän ohessa voisi paitsi vahvistaa työelämätaitoja, tuoda työnantajille uusia osaajia kasvamaan omaan organisaatioon kuin tukea opiskelijoiden hyvinvointia.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.