Hallituksen sote-neuvottelut päättyivät sekaviin tunnelmiin. Keskusta sai haluamansa maakuntahallinnon 18 itsehallintoalueen muodossa. Sote-alueita on tulossa 15 ja laajan palvelun ympärivuorokautisia päivystyssairaaloita 12. Monimutkainen aluejako ei ole saanut tukea asiantuntijoilta.
Kokoomuskin moitti alueiden määrää, mutta antoi periksi saatuaan vastineeksi mallin, jossa asiakas saa valita yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välillä. Mallin käytännön toteutus on jäänyt epäselväksi. Keskustan ja kokoomuksen lausunnot ovat olleet tältä osin ristiriitaisia.
Kokoomus on pitkään puhunut Ruotsin mallin puolesta, jossa yksityiset yritykset kilpailevat julkisten palveluntuottajien kanssa asiakkaista. Potilas voi valita palveluntuottajansa, ja julkinen raha seuraa perässä.
Ruotsissa on herätty ongelmiin. Ruotsin valtion tarkastusviraston raportti kertoo, että terveyspalveluiden yksityinen tarjonta on uudistuksen myötä lisääntynyt. Tarjonta on painottunut erityisesti tiheään asutuille, hyvin toimeentuleville alueille – eli sinne, missä on parhaat markkinat. Uudistus ei ole kyennyt suuntaamaan resursseja niille ihmisille, joiden terveyspalveluiden tarve on suurin.
Avoimia kysymyksiä on paljon. Onko kenttä auki myös suurille yrityksille, jotka eivät maksa voitoistaan veroja Suomeen ja jotka voivat sulauttaa pienemmät kilpailijat itseensä? Millä tavoin yksityiset tuottajat tulevat kommunikoimaan erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden kanssa? Saako esimerkiksi apua tarvitseva perhe sekä terveys- että sosiaalipalvelut jatkossa ilman suurta rumbaa? Miten käy pienten hoivapalveluyrittäjien?
Kannattaa muistaa, että hallitus ajaa parhaillaan uudistusta, jossa yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksua alennettaisiin 1,72 prosenttiyksiköllä, mutta julkisen työnantajan maksu pidettäisiin entisellään. Tämä luo hyvin kyseenalaiset lähtökohdat yksityisen ja julkisen tasavertaiselle kilpailulle.
Sosialidemokraattien johdolla Ruotsin hallitus on tekemässä selvitystä, miten terveyspalveluita tuottavat yritykset voitaisiin rajata sellaisiin, jotka käyttävät tuoton sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Ei voi olla oikein, että verovaroillamme rahoitettujen palvelutuottajien voitot kierrätetään erilaisilla järjestelyillä alhaisen verotuksen maihin, veroparatiiseihin. On varmistettava, että verot maksetaan Suomeen. Ne on hankittu suomalaisten tekemästä työstä saaduilla veroeuroilla.
Sote-uudistuksella tavoitellaan kestävyysvajeen taittamista kolmella miljardilla eurolla. Aluejako on niin sekava ja palveluiden integraatio tulee toteutumaan niin puutteellisesti, että tämän toteutuminen voi osoittautua mahdottomaksi.
Suomen terveydenhuolto on juuri todettu yhdeksi OECD-maiden laadukkaimmista. Tätä osaamista, jonka olemme saavuttaneet, ei pidä markkinahuumassa kadottaa.
Valitettavasti hallituskriisin ja poliittisen kaupankäynnin tuoksinassa unohtui, miksi koko sote-uudistusta oltiin alun perin tekemässä. Nyt on puhuttu vain terveyspalveluiden pyöröoven nopeudesta. Ennaltaehkäisy, sosiaalipalvelut ja monista ongelmista kärsivien ihmisten auttaminen on jäänyt taka-alalle.