Kesä on ollut sateinen ja kylmä, mutta poliittinen keskustelu on käynyt kuumana. Viikonlopun uutiset nostavat mieleeni kesäisen matkani Saksaan ja sen historiaan. Saksassa tuodaan kiitettävällä tavalla esiin toisen maailmansodan ja sitä edeltäneen natsisimin nousun tapahtumat ja taustat.
Vierailin kahdessa saksalaisessa NS-Dokumentationszentrumissa, joissa käydään läpi 1900-luvun alun tapahtumat ja natsipuolueen nousu valtaan. Tuttua kaavaa asiat etenevät: luodaan pelon ilmapiiriä, talouden vaikeuksiin etsitään syylliset ulkopuolelta, nostatetaan oman kansakunnan ja kulttuurin erinomaisuutta suhteessa muihin, lietsotaan vihapuhetta vähemmistöryhmiä kohtaan, määritellään, mikä on ”normaalia”, valtio määrittelee, mikä on oikeaa taidetta ja mikä rappiotaidetta jne…
Onko 2000-luvun ihmiskunta toisen maailmansodan hirveyksillä riittävästi rokotettu ja suojassa fasismin uudelleen nousulta? Kun katsoo, mitä maailmassa tapahtuu, niin rokotussuoja ei näytä kattavalta.
”Harmitonta vihapuhetta ei ole. Siitä on vain lyhyt askel vihatekoihin”, sanoi entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja puhuessaan kansalaistorin Meillä on unelma – mielenosoituksessa. Tilaisuus oli hieno osoitus ihmisten aktiivisuudesta.
Kuluneena viikonloppuna äärioikeistolaisen ryhmittymän marssi Jyväskylässä johti kolmen ihmisen pahoinpitelyyn keskellä kirkasta päivää. Ruotsissa tätä on nähty jo pitkään.
Nyt olisi syytä hälytyskellojen soida niiden korvissa, jotka nostattavat puheillaan vastakkainasettelua ja jakavat ihmisiä meihin ja muihin. Nyt ei ole aika paeta paikalta toiselle puolella maapalloa, vaan tulla kertomaan ettemme hyväksy väkivaltaa emmekä ennakkoluulojen lietsontaa.
Kansalaistorin mielenosoitus oli hieno ilmaus siitä, että hymistelyn aika on ohitse. Vihapuheita ja väkivaltaan kiihottamista ja ihmisiin käsiksi käymistä ei hyväksytä. Pahoinpitelijät on pidätetty ja asia käsitellään oikeudessa. Mutta ilmaan jää kysymys, miten nykyinen ulkoministeri Soini huolehtii siitä, että hallituspuolue Perussuomalaisten linja määritellään siten, että epäselvyyksille ei jää enää sijaa. Toivon todella koko suomalaisen oikeusjärjestelmän ja demokratian nimissä, että tämä selvyys saadaan.
Nyt on herättävä ruususen unesta ja puhuttava, kuunneltava ja keskusteltava ihmisten kanssa. Pitää kertoa, mikä on pakolaisuuden taustalla, miksi ihmiset pakenevat henkensä kaupalla kodeistaan vieraisiin maihin. Pitää puhua siitä, miten Suomeen tullaan opiskelemaan tai töihin. Suurin syy tulla Suomeen on rakkaus: täältä löytyy puoliso ja täällä halutaan asua, tehdä töitä ja kasvattaa lapset.
Pitää muistuttaa siitä, että Suomesta on lähdetty ja lähdetään myös ulkomaille asumaan ja töihin. Pitää myös avoimesti puhua niistä ongelmista, joita aina ihmisten välisissä suhteissa syntyy ja miten niihin ongelmiin löydetään ratkaisut.
Juicen sanoin: ”Ollaan ihmisiksi”.
Tuula Haatainen