Valtiovarainministeriö julkisti perjantaina oman esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Hallitusohjelmakirjauksiin verrattuna esityksessä ei ole yllätyksiä – Sipilän hallitus heikentää arjen palveluita ja leikkaa sosiaaliturvaa. Joidenkin kiristysten aikataulutusta on muutettu ja työtulovähennyksen kasvattamista on kompensoitu suunniteltua suuremmilla kiristyksillä esim. kela-korvauksiin.
Budjettia ja yksittäisiä säästöesityksiä vielä ehditään ruotia moneen otteeseen, mutta nostan tässä vaiheessa esiin kolme kokonaisuutta:
Heikennykset eläkkeensaajien asumistukeen ovat kohtuuttomia. Hallitus esittää eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamista ja eläkeläiset siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Asumistukea saavan eläkeläisen kohdalla muutos vaihtelee riippuen siitä, missä asuu, tuloista sekä vuokran suuruudesta.
Tämän hetken tietojen mukaan keskimäärin eläkkeensaajien asumistukea saavan kuukausitulot tippuvat vajaalla 50 eurolla. Suurimmillaan pudotus on hurja: arvioiden mukaan neljännesosalla tuen saajista asumistuki pienenisi 100–200 euroa.
Onko järkeä ajaa ihmiset pysyviksi toimeentulotuen asiakkaiksi asumiskulujen vuoksi? Näin luodaan uutta byrokratiaa, ihmisiä pompotellaan ja juoksutetaan luukulta toiselle. Olen varma, että valtion budjettisäästö kasvattaa kuntien toimeentulotukimenoja ja sosiaalityöntekijöiden ennestään suurta taakkaa. Tämä on huono ja eriarvoisuutta lisäävä päätös.
Toinen iso asia on perhepolitiikan linjaukset. Työn ja perheen yhteensovittamisen parantamiseksi ei löydy ehdotuksia. Sen sijaan opiskelevien ja työssä käyvien perheiden huoli lasten turvallisesta hoivasta kasvaa.
Hallitus nostaa päivähoidon maksuja ensi vuoden elokuusta alkaen ja ajaa lapsiperheet entistä tiukemmalle. Päivähoidon laatua heikennetään ryhmäkokoja kasvattamalla ja päivähoito-oikeutta leikataan. Näistä asioista kirjoitin tarkemmin kesäkuun blogissa. Nyt vain summaan: käsittämätöntä, näköalatonta ja konservatiivista politiikkaa.
Hallituksen oikeistolainen politiikka näkyy myös suhtautumisessa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin. Hallitus aikoo kerätä 150 miljoonan euron potin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailta nostamalla palveluiden maksuja. Moneen otteeseen Suomi on saanut kritiikkiä OECD-maiden korkeimmista asiakasmaksuista. Terveydenhuollon suurilla maksuilla on suora yhteys ihmisten välisiin suuriin terveys- ja hyvinvointieroihin.
Vaalien alla osallistuin lukuisiin terveyspaneelikeskusteluihin. Oli suorastaan liikuttavaa kuunnella, kuinka kaikki olivat ennaltaehkäisyn kannalla. Ja nyt ollaan tekemässä täysin päinvastoin: heikennetään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten pääsyä hoitoon ajoissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite on vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia päästä hoitoon, tukea ennaltaehkäisyä ja luoda toimiva kokonaisuus kestävälle rahoituspohjalle. Ja mitä näemme: sairaat laitetaan maksamaan entistä enemmän, jotta hyvätuloisten verotusta ei tarvitsisi muutamalla lantilla kiristää. Tätä ei voi hyväksyä.
Edellinen iso asiakasmaksukorotus tehtiin edellisen porvarihallituksen aikana. Viime hallituskaudella valmisteltiin kunnittain paljon vaihtelevien palveluasumisen maksujen yhdenmukaistamista ja kohtuullistamista, mutta tämä työ lienee nyt heitetty romukoppaan.
Hyvinvointivaltio on tienhaarassa. Sipilän, Stubbin ja Soinin hallitus on ottamassa ison loikan oikealle, eriarvoistavalle tielle, jota väitetään ainoaksi oikeaksi tieksi. Näin ei ole. Sen tulee osoittamaan kovan politiikan seuraukset – kärsijöitä ovat pienet ihmiset.