Eduskunnassa oli tänään lähetekeskustelussa eläkeuudistus, joka on yksi tämän eduskuntakauden tärkeimmistä uudistuksista. Asia valmisteltiin jo viime kaudella, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät noin vuosi sitten sopimukseen tulevaisuuden keskeisistä linjauksista työeläkejärjestelmää koskien.
Väestö vanhenee ja ihmisten elinikä pitenee. Arviot eliniän pitenemisestä ovat nousseet huomattavasti siitä, mitä vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä ennakoitiin. Työmarkkinaosapuolten saavuttama sopu tavoittelee riittävää eläketurvaa jokaiselle, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamista sekä koko työeläkejärjestelmän rahoituspohjan turvaamista.
Eläkeiän nostaminen on yksi tapa pidentää työuria. Työeläkkeet kertyvät työstä ja siksi työllisyyspolitiikka on rahoituksen kestävyyden kannalta kuitenkin olennaisinta. Yksilön työssä jaksamisen kannalta on myös olennaista vahvistaa työelämän laatua ja työssä jaksamista. Tässä toivoisin hallitukselta kiristysten sijaan aktiivisempaa otetta. Valtiovalta voi monin keinoin tukea ja edistää työurien pidentämistä, mistä maassamme on hyviä kokemuksia mm. 2000-luvun alusta.
Entistä useampi työntekijä vaihtaa työpaikkaa moneen otteeseen uransa aikana. Pätkä- ja silpputyöt ovat lisääntyneet, ja enää vain harva työntekijä saavuttaa parhaat ansionsa työuran loppuvuosina. Työeläkeuudistus on pyrkinyt ottamaan nämä muutokset huomioon: eläkekarttumat paranevat kaikilla työntekijöillä, eikä sillä ole merkitystä, missä elämänvaiheessa työssä on oltu. Lisäksi työuraa pitkään jatkavilla säilyy merkittävä kannuste lykkäyskorotuksen avulla. Jo vuonna 2005 tehdyn työeläkeuudistuksen mukaisesti työelämän katkokset – mm. vanhempain- ja hoitovapaat – kerryttävät tulevaisuudessakin eläkettä, samoin opiskeluajat.
Eläkkeiden karttumissääntöjen muutokset lisäävät järjestelmän oikeudenmukaisuutta. Jatkossa eläke karttuu jo 17-vuotiaasta lähtien. Koko palkka on eläkekarttuman perustana, eli ns. piiloleikkuri poistetaan. Lisäksi kertymä pysyy saman suuruisena koko työuran ajan alimpaan eläkeikään saakka. Nämä muutokset tulevat parantamaan etenkin nuorten ihmisten tulevaa eläkettä.
Oikeudenmukaisuuden kannalta on myös tärkeää, että karttumaan tehtäviä muutoksia kompensoidaan 53–62-vuotiaiden korkeammalla karttumaprosentilla siirtymäkauden ajan. Lisäksi käyttöön otetaan uusi työuraeläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke, jotka lisäävät työntekijän tai yrittäjän mahdollisuuksia joustavaan eläköitymiseen.
Naisten eläkkeet ovat keskimäärin miesten eläkkeitä matalampia. Erot johtuvat naisten matalammasta palkkatasosta ja lyhemmistä työurista. Näihin ei voida eläkelainsäädännöllä vaikuttaa, mutta hallitus voi omilla toimillaan parantaa naisten asemaa työelämässä. Eläkkeiden tasoon vaikuttavat myös perhevapaat, joita on naisilla enemmän kuin miehillä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan eläkettä karttuu vanhempainpäiväraha-ajoilta sekä alle kolmevuotiaan lapsen hoitamisesta kotona kuten opiskelustakin. Tämä periaate säilyy myös jatkossa. Haluan kirittää hallitusta helpottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja parantamaan naisten työllisyysastetta. Naisten vahva työmarkkina-asema näkyy palkoissa ja sen kautta eläkkeissä.
Eläkeuudistus on tällä hetkellä ainoa konkreettinen uudistus, jolla on todellinen vaikutus kestävyysvajeeseen ja joka on aidosti yhdessä sopien saatu aikaan. Tällaista sopimisen kulttuuria tarvitaan jatkossakin, ja hallituksella on siinä nyt näytön paikka.